BusinessOulu

BusinessOulun ajankohtaisimmat uutiset

Ulkoministeri Tuomiojan puhe Tromssan Suomi-talon avajaisissa

Ulkoministeri Tuomiojan puhe Tromssan Suomi-talon avajaisissa

On loistava avaus Oululta perustaa Suomi-talo Tromssaan. 250 000 asukkaan Oulu on koko Pohjoiskalotin alueen keskus. Kaupunki on ottanut esimerkillisellä tavalla johtavan roolin myös kontaktien solmimisessa alueella yli maarajojen. Haluaisin nähdä useampien suomalaisten kaupunkien ja alueiden aktivoituvan samalla tavalla naapurimaidemme Norjan, Ruotsin ja Venäjän suhteen. Oulu toimii nyt suunnannäyttäjänä!

Oulussa on ymmärretty alueellisen yhteistyön merkitys menestyksen avaimena. Näinä aikoina, kun Suomi käy läpi suuria rakenteellisia muutoksia ja samanaikaisesti ympäröivässä Euroopassa vallitsevat vaikeat taloudelliset ajat, on tullut yhä tärkeämmäksi kääntää katse yli rajojen naapurialueiden suuntaan. Tiedon ja osaamisen tulee olla joustavaa ja liikkuvaa.

Läpi Norjan ja etenkin Pohjois-Norjassa on käynnissä poikkeuksellisen dynaaminen kehitys. Energiateollisuus on kehityksen moottori, mutta samanaikaisesti mineraaliteollisuus ja merenkulku ovat käymässä yhä tärkeämmiksi. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että kunnat kasvavat, mikä puolestaan edellyttää uusia asuntoja, infrastruktuuria, terveyspalveluja sekä muita kunnallisia palveluja. Mikäli lisään tähän Suomen vahvuuden arktisena osaajana offshore- ja energiateollisuudessa sekä energiatehokkuudessa, meriteollisuudessa ja merenkulussa, metalli- ja kaivosteollisuudessa, rakentamisessa ja teknologiassa, on helppo ymmärtää, että meillä on klassinen win-win -tilanne. Asetelmaa vahvistaa se seikka, että Suomessa on vapaana korkeasti koulutettua työvoimaa, kun taas täällä Pohjois-Norjassa vallitsee työvoimapula. Suomalaisella insinöörillä on taustanaan laadukas korkeakoulutus sekä tuore kokemus huippuyrityksistä.

On luonnollista, että Oulu on valinnut Tromssan Suomi-talon sijainniksi. Kaupungeilla on useita samankaltaisuuksia. Molemmat ovat vahvoja koulutus- ja tutkimuskaupunkeja. Oulun yliopiston yhteydessä toimii Thule-instituutti, joka on monitieteinen tutkimuskeskus ympäristö-, luonnonvara- ja pohjoisuusaloilla. Oulu Mining School puolestaan on yliopiston yhteydessä toimiva koulutus- ja tutkimusverkosto. On ollut ilahduttavaa kuulla yliopistojen viimeaikoina vahvistaneen yhteistyötään. Oulu ja Tromssa ovat ymmärtäneet, että kaikki mitä täällä pohjoisessa tapahtuu, vaatii korkeatasoista tutkimusta ja tietoa. Näin voidaan varmistaa, että se mitä tehdään, tehdään ympäristö huomioonottaen. Arktisen neuvoston sihteeristö sijaitsee Tromssassa ja kaupunki voi oikeutetusti kutsua itseään arktiseksi pääkaupungiksi.

Suomi-talon päätehtävä on auttaa suomalaisia yrityksiä tulemaan Norjaan. Suomi-talon taustalla ovat Oulun kunta, kaupungin kehityksestä vastaava liikelaitos BusinessOulu sekä Barents-keskus Finland, joka vastaa pohjoissuomalaisten kuntien ja alueiden etujen ajamisesta. Suomi-talo esittelee suomalaisyrityksiä ja niiden osaamista. Se tiedottaa yhteistyömahdollisuuksista suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Suomi-talo tarjoaa palvelujaan myös norjalaisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita viemään tuotteitaan Suomeen sekä informoi norjalaistoimijoita investointimahdollisuuksista Suomessa. Painopisteinä tulevat olemaan myös muun muassa koulutus, nuoren työvoiman liikkuvuus, logistiikka, matkailu ja kulttuuriyhteistyö. Eräs ajatus: Voisiko Suomi-talosta muodostua eräänlainen "ankkuripaikka" nuorille suomalaisille opiskelijoille ja työharjoittelijoille, jotka voisivat työskennellä joko talossa tai siirtyä sen kautta norjalaisille työpaikoille tai oppilaitoksiin?

Tavoite on, että Suomi-talo ei ole ainoastaan Oulun, vaan koko Suomen talo. Tämän eteen teemme nyt töitä. Projektit Norjassa ovat niin valtavia, että on tärkeää pystyä esittelemään koko Suomen asiantuntemus ja tarjonta.

Uskon Suomi -talon voivan edistää asioita sekä Norjassa että Suomessa niin, että kykenemme näkemään lähialueemme entistä avoimemmin silmin. Seurannaisvaikutukset saisivat mielellään levitä myös maiden rajojen yli, olivatpa ne sitten norjalaisen energiateollisuuden, suomalaisen kaivannaisteollisuuden tai matkailun seurannaisvaikutuksia.

Pohjoismaisessa yhteistyössä pyritään rajaesteiden poistamiseen. Suomi-talo on hyvä esimerkki pääsystä henkisten rajojen yli. Suomessa ollaan vielä hieman peloissaan Norjan kielimuurin suhteen. Vaikka kaikki suomalaiset ovat lukeneet ruotsin kieltä koulussa, norjan kielen melodian hahmottaminen saattaa olla aluksi vaikeaa. Suomi-talo osoittaa, että ainakin Oulu on päässyt tämän henkisen rajan yli. Toivon että saamme nyt koko Suomen mukaan tähän asiaan! Suomessa meidän pitää panostaa ruotsin kieleen ja voittaa kielimuurit!

Suomi-talon avaaminen sopii täydellisesti isompaan kuvaan. Suomelle arktisesta yhteistyöstä yleisesti sekä kahdenvälisestä yhteistyöstä Norjan kanssa on muodostumassa yhä tärkeämpi asia. Olemme parhaillaan kehittämässä arktista kahdenvälistä kumppanuutta Norjan ja Suomen välillä. Pääkohtia tässä kumppanuudessa voisivat olla opiskelija- ja tutkijavaihto, aktiivinen ja tiheä liikennedialogi sekä aktiivinen yhteistyö rajojen yli pohjoisessa, mukaan lukien työvoiman liikkuvuus. Suomi-talon avaaminen on tärkeä askel tämän kumppanuuden toteuttamisen edistämiseksi.

Haluan lopuksi kiittää Oulua, BusinessOulua ja Barents-keskus Finlandia tästä saavutuksesta. Haluan myös lausua sydämelliset kiitokset Tromssalle ja erityisesti kunnan edustajille, jotka ovat ottaneet meidät niin ystävällisesti vastaan ja antaneet vahvan tukensa jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Toivotan Suomi-talolle onnea ja menestystä ja julistan sen täten avatuksi! Nostakaamme malja Suomi-talon kunniaksi!

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puhe Suomi-talon avajaisissa Tromssassa 21. tammikuuta 2014

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=297192&nodeid=15145&contentlan=3&culture=sv-FI

---

På Svenska

Tal, 21.1.2014

Utrikesminister Tuomiojas tal på invigningen av Finlandshuset i Tromsø

Det är ett strålande initiativ av Uleåborg, eller Oulu som man säger också här i Norge, att etablera ett Finlandshus i Tromsö. Uleåborg med sina 250 000 invånare är ett centrum på hela Nordkalotten-området. Staden har på ett föredömligt sätt tagit en ledande roll också när det gäller att knyta kontakter i hela regionen, över gränserna. Jag skulle gärna att se att fler finska städer och regioner på samma sätt skulle aktivera sina kontakter gentemot våra grannländer Norge, Sverige och Ryssland. Uleåborg visar nu vägen!

Det som man har förstått i Uleåborg är att regionalt samarbete är nyckeln till framgång. I dessa tider när vi i Finland genomgår stora strukturella förändringar samtidigt som det omgivande Europa har tuffa ekonomiska tider blir det allt viktigare att se över gränserna till våra närområden. Kunnandet och kapaciteten måste vara flexibel och rörlig.

I hela Norge och alldeles särskilt i Nord-Norge ser vi en exceptionellt dynamisk utveckling. Energiindustrin leder utvecklingen, men parallellt ser vi att också mineralindustrin och sjöfarten blir allt viktigare. Allt detta innebär att kommunerna växer, vilket i sin tur innebär behov av nya bostäder, infrastruktur, hälsovård och annan kommunal service. Om jag då tillägger att Finlands styrka är arktisk know-how på sådana sektorer som offshore, energieffektivitet och kraftindustri, maritim industri och sjöfart, metall- och gruvindustri, byggverksamhet och teknologi så förstår ni att vi har en klassisk win-win –situation. Denna aspekt stärks ytterligare av att det i Finland finns ledig, välutbildad arbetskraftskapacitet medan man särskilt här i Nord-Norge har brist på arbetskraft. Den finska ingenjören har bakom sig en kvalitativt högstående utbildning och färsk arbetslivserfarenhet från toppföretag.

Det är naturligt att Uleåborg har valt Tromsö som placeringsort. Städerna har många likheter. Båda är starka utbildnings- och forskningsstäder. Vid universitetet i Uleåborg finns Thule-institutet, som är specialiserat på miljö-, naturresurs- och nordliga frågor samt Oulu Mining School. Det har varit glädjande att höra att universiteten på senare tid har stärkt sitt samarbete. Uleåborg och Tromsö har förstått att allt det som sker här i norr kräver en högtstående forskning och kunskap, som säkerställer att allt som görs, görs med hänsyn till miljön. Arktiska rådets sekretariat är placerat i Tromsö och staden kan med rätta kalla sig arktisk huvudstad.

Finlandshusets huvuduppgift är att hjälpa finska företag att etablera sig i Norge. Bakom Finlandshuset står Uleåborgs kommun och stadens utvecklingsbolag BusinessOulu samt Barents Center Finland, som är ett intresseorgan för de nordfinska kommunerna och regionerna. Finlandshuset kommer att presentera finska företag och deras kunnande. Huset kommer också att informera om samarbetsmöjligheter med finska universitet och yrkeshögskolor. Finlandshuset erbjuder också sina tjänster till norska företag som vill exportera till Finland samt informerar norska aktörer om investeringsmöjligheter i Finland. Utbildning, den unga arbetskraftens rörlighet, logistik, turism och kultursamarbete är några av de sektorer som också kommer att vara i fokus. En idé: Kanske huset kunde utvecklas till att bli en ”ankarplats” för praktikanter från Finland, som kunde arbeta antingen i huset eller slussas vidare till norska arbetsplatser eller skolor?

Planen är nu att Finlandshuset blir hela Finlands och inte enbart Uleåborgs hus. Detta kommer vi att jobba vidare med. Projekten i Norge är så stora att det är viktigt att kunna presentera hela Finlands kunnande och utbud.

Jag tror att huset kan bidra till att vi både i Norge och i Finland börjar se på våra närområden med öppnare ögon. Det som man här i Norge kallar ringverkningseffekter får gärna sprida sig över gränsen, vare sig det gäller ringverkningar från den norska energiindustrin eller den finska mineralindustrin och turismen.

I nordiskt samarbete handlar mycket om att avlägsna gränshinder. Finlandshuset är ett exempel på att bli av med mentala gränser. I Finland är vi ju litet rädda för språkbarriären i Norge. Även om alla finländare har läst svenska i skolan, kan det vara svårt att i början uppfatta den norska ordmelodin. Finlandshuset visar att åtminstone Uleåborg har kommit över denna mentala gräns. Jag önskar att vi nu får hela resten av Finland med oss i denna sak! Vi måste i Finland satsa på svenskan och på att övervinna språkbarriären!

Öppningen av Finlandshuset passar perfekt in i den stora bilden. För Finland blir arktiskt samarbete generellt och bilateralt samarbete med Norge allt viktigare. Vi håller som bäst på och utvecklar ett arktiskt bilateralt partnerskap mellan Norge och Finland. Huvudpunkterna i detta partnerskap kunde vara student- och forskarutbyte, en aktiv och tät trafik- och transportdialog samt aktivt samarbete över gränsen i nord inklusive en mobil arbetskraft. Öppnandet av Finlandshuset är ett viktigt steg i realiserandet av detta partnerskap.

Jag vill avslutningsvis tacka Uleåborg och BusinessOulu samt Barents Center Finland för att ni uppnått detta. Jag vill också rikta ett alldeles särskilt varmt tack till Tromsö och kommunens representanter personligen för att ni så vänligt tagit emot oss och för allt stöd som ni gett redan under planeringsskedet. Jag önskar Finlandshuset lycka och välgång och förklarar det härmed öppnat!

Utrikesminister Erkki Tuomiojas tal på invigningen av Finlandshuset i Tromsø den 21 januari 2014