BusinessOulu

BusinessOulun ajankohtaisimmat uutiset

Suomi halutaan pitää kansainvälisten asiakkaiden mielissä

Suomi halutaan pitää kansainvälisten asiakkaiden mielissä

BusinessOulun, Oulun kauppakamarin ja VisitOulun yhteistyössä järjestämä Oulun Matkailufoorumi kokosi yhteen matkailualan ammattilaisia hotelli Lasarettiin tiistaina 12.10. Hybridimallilla toteutettuun tapahtumaan osallistui yhteensä lähes 200 henkeä, joista noin puolet oli mukana etäyhteyksien kautta. Tilaisuudessa pohdittiin kestävän kasvun merkitystä kotimaan matkailussa ja suunnattiin katse matkailun tulevaisuuteen koronapandemian jälkeisenä aikana niin Oulussa kuin Suomessa yleisesti.

Kuva: Finland Convention Bureaun johtaja Ines Antti-Poika valotti kuulijoille kokous- ja kongressimatkailun tulevaisuutta.

Matkailuala on vihdoin toipumassa koronakriisin aiheuttamasta sumusta. Kulunut vuosi ja erityisesti kesä oli Oulun vetovoimalle suuri menestys, ja ensi vuodelle povataankin samankaltaista menestyksekästä matkailuvuotta, linjasi VisitOulun toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari. Oulun Kauppakamarin kauppa- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtaja Janne Anttila kiitteli avauspuheessaan alan tekijöitä vastuullisuudesta ja ratkaisukeskeisyydestä koronapandemian aikana.

”Meidän tulee etsiä rohkeasti uusia huomiokynnyksen ylittäviä elementtejä ja viedä seutumme palvelukokonaisuuden hienous yhdessä markkinoille. Pärjäämme varmasti erinomaisesti jatkossakin”, Anttila summasi.

Uusia matkailuinnovaatioita on päästykin jo testailemaan. Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Jukka Punamäki kertoi puheenvuorossaan tänä vuonna järjestetystä pilottikokeilusta, jossa hankittiin dataa turistien liikkumisesta Helsingissä. Kaupungin keskustaan asennetut noin 150 sensoria keräävät matkailijoiden bluetooth-signaaleja, jotka ilmestyvät lämpökartalle. Matkustaja näkee älylaitteellaan kartasta, missä paikoissa on paljon kävijöitä kerralla ja näin ollen voi päättää, haluaako lähteä itsekin paikan päälle vai välttää ruuhkat.

”Tällä pystytään ohjaamaan liikennevirtoja, ettei arvokas ympäristö rasitu liikaa”, Punamäki korostaa.

Lämpökarttaa on hyödynnetty muun muassa kovalla käytöllä olevan Suomenlinnan sekä Lux Helsinki -valotaidetapahtuman kävijämäärien seurannassa.

Kongressimatkailu elpyy hitaasti, mutta varmasti

Yksi alan suurista kysymysmerkeistä on ollut kokous- ja kongressimatkailun tulevaisuus. Vuonna 2019 rikkoutui kongressikävijöiden ennätysmäärä Suomessa, jota seurannut koronavuosi sai käyrät romahtamaan. Suomen kansainvälisestä kongressimarkkinoinnista vastaavan Finland Convention Bureaun johtaja Ines Antti-Poika näkee kuitenkin, että epävarmojen aikojen jälkeen suunta on kääntynyt jälleen positiiviseksi. Kongressien merkitys on yhä tärkeä, ja Suomeen onkin vuosille 2022–2024 saatu vahvistettua jo nyt vajaat sata kansainvälistä kongressia.

Korona-ajan jättämiä jälkiä tullaan tosin paikkailemaan vielä pitkään. Antti-Poika arvioi, että vuoden 2019 ennätyslukemiin päästäisiin näillä näkymin vasta noin vuoden 2025 paikkeilla. Kävijämäärät tulevat siihen asti pysymään matalammalla tasolla, mutta kasvun merkkejä on kuitenkin jo havaittavissa.

”Tässä asiassa ei oikein voi odottaa pikavoittoja. Ensimmäisenä elpyy työmatkustus, koska se on usein välttämätöntä. Sen jälkeen tulevat pienemmät kohtaamiset, ja vasta viimeisenä isommat kongressimatkat. Ihmisillä on edelleen tunne, että uskaltaako lähteä paikkaan, missä on paljon väkeä.”

10 vuoden työ

Kongressien järjestäminen Suomessa on jo itsessään pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Kansainvälisiin asiakkaisiin tulee luoda luottamus, ja heidät täytyy saada vakuuttumaan Suomesta potentiaalisena kongressimaana.

Kaiken perustana on Antti-Pojan mukaan henkilökohtainen työ asiakkaiden kanssa. Säännöllisellä yhteydenpidolla Suomi yritetään pitää heidän mielessään. Markkinointi tapahtuukin parhaiten konkreettisissa tapaamisissa, kuten messuilla ja myyntitilaisuuksissa. Asiakkailla ei välttämättä ole etukäteen mitään tietoa Suomesta, joten heitä kutsutaan myös käymään tutustumisvierailulla. Kaiken kaikkiaan kongressin järjestäminen Suomessa voi vaatia jopa 10 vuoden työn.

“Suomea ei usein nähdä aluksi kovin kiinnostavana maana, joten vaatii sisua saada heidät tänne. Jos he näkevät, että jokin ajankohtainen tapahtuma voitaisiin järjestää täällä, niin he suostuvat silloin tulemaan”, Antti-Poika toteaa.

Hän korostaa, että asiakkaille on tärkeää mainostaa vastuullisuutta ja paikallisuutta.

“Tarjotaan rohkeasti sitä, mitä täällä meidän paikkakunnallamme on ja mistä me olemme ylpeitä.”

Ulkoilu hyötykäyttöön kongressitilaisuuksissa

Viimeisten parin vuoden aikana tapahtumien järjestäminen on tapahtunut pääosin etäyhteyksien kautta. Antti-Poika uskoo, että käytännöstä tullaan luopumaan täysin jossain vaiheessa, mutta mahdollisuus etäosallistumiseen tulee säilymään vielä ainakin toistaiseksi.

”Siitä on erityisesti hyötyä niille, jotka eivät pysty aikataulullisista tai taloudellisista syistä matkustamaan. He saavat tilaisuudesta sisällöllisen annin, mutta toisaalta silloin jäävät paitsi verkostoitumisesta.”

Tekniset ratkaisut vaativat myös usein järjestäjältä lisäkustannuksia, joten järjestäjien tulee kiinnittää huomiota etäosallistumisen hinnoitteluun.

Pandemia-ajan myötä asiakkaat odottavat jatkossa etäosallistumismahdollisuuden lisäksi muun muassa uusia turvallisempia kohtaamistapoja, kuten ulkotiloissa erilaisten aktiviteettien merkeissä. Tähän Suomella on Antti-Pojan mukaan hyvät vahvuudet.

”Meillä on huolehdittu pandemiasta kansainvälisesti katsottuna tosi hyvin. Terveysturvallisuusasiat ovat täällä hyvällä tasolla ja tästä on tärkeää viestiä myös asiakkaille.”

Antti-Poika kiteyttää tämänhetkisen tilanteen yksinkertaiseen, mutta paljon puhuvaan lauseeseen:

“Suomi on vihdoin auki tapahtumille.”