Northern Glow -bisnesfoorumin 10-vuotisjuhlavuotta vietettiin 22. marraskuuta Oulun Tullisalissa. Tapahtuma tarjosi noin 300:lle liike-elämän edustajalle komean kattauksen ajankohtaisaiheita; mm. miten rakentaa houkutteleva työnantajakuva, mitä on hyvä johtaminen ja millaisia ovat työnteon arvot.
Kuva: Tapahtuman moderaattori Saana Rossi johdatteli ohjelmaa eteenpäin ja piti tunnelmaa onnistuneesti yllä puolestapäivästä alkuiltaan asti.
- Tapahtuma lunasti odotukset. 300 on iso määrä ihmisiä, mutta kuitenkin sen verran kompakti, että ihmiset pystyvät oikeasti tapaamaan toisiaan ja verkostoitumaan, kertoo tapahtumasta vastannut yhteyspäällikkö Hanna Mattila BusinessOulusta.
Mysteeripuhuja vangitsi yleisön
Tapahtuman ehkä mieleenpainuvin puheenvuoro koitti, kun päivän mysteeripuhuja nousi lavalle. Hollantilainen motivaatiopuhuja Joost Rigter, joka menetti näkökykynsä lähes kokonaan kolmekymppisenä, vei kuulijansa esimerkeillään toisenlaiseen todellisuuteen.
Rigter puhui muutoksesta ja siitä, miten emme koskaan voi kontrolloida kaikkea, vaikka kuinka haluaisimme. Hänen sanomansa oli: älä pelkää muutosta, vaan astu mukavuusalueesi ulkopuolelle.
Puheenvuorosta tuli entistä pysäyttävämpi, kun yleisölle jaettiin silmälaput. Mysteeripuheenvuoro koettiin pimeydessä, muutoksen tuomassa epävarmuudessa. Rigterin puheenvuoroa pidettiin liikuttavana, vaikuttavana ja tunteikkaana.
Pohjoisen ainutlaatuisuus osaksi työnantajamielikuvaa
Kolmannen Polven toimitusjohtaja Anna Kärävä maalaili puheessaan pohjoissuomalaista sielunmaisemaa otsikolla ”Miltä pohjoisen työelämä näyttää”. Esitys pohjautui Pohjoista kanttia -tutkimukseen, jossa pureuduttiin muun muassa työnteon arvoihin ja asenteisiin alkuvuonna 2023.
- Pohjoisessa ollaan nöyriä, mutkattomia ja vaatimattomia, mutta pitää muistaa, että nöyristelemällä ei päästä tekemään sankaritekoja, ja niitä toki tarvitaan. Välillä voisi omaa häntääkin nostaa. Etelässä vouhotetaan, pohjoisessa saadaan aikaan, Kärävä hymyilytti yleisöä.
- Pohjoiseen liittyy cooliutta ja ainutlaatuisuutta. Miten sitä pystyisi käyttämään hyväkseen työnantajamielikuvaa brändättäessä, kysyy Kärävä.
Unelmien työpaikasta kysyttäessä toivotaan tietoa yrityskulttuurista; millaista on johtaminen, millainen on ilmapiiri. Hyvänä johtajan ominaisuutena pidetään inhimillisyyttä. Yllättävintä oli palkan merkityksen nousu.
Inkluusio ja monimuotoisuus yritysten kilpailutekijänä
Development Manager Mervi Holster-Hemmi toi puheessaan esille konkreettisia esimerkkejä Nokian monimuotoisesta organisaatiokulttuurista.
- Meillä monimuotoisuus näkyy esimerkiksi siinä, että parin viime vuonna aikana rekrytoidusta 500:stä työntekijästä suurin osa tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Tai siinä, että meillä on yhtä aikaa työskentelemässä neljä eri sukupolvea. Myös seksuaalisten vähemmistöjen ja nuorten työntekijöiden huomioonottaminen on osa monimuotoisuuttamme. Uutena teemana monimuotoisuudessa nousee esille neurodiversiteetti, aivojen monimuotoisuus.
Holster-Hemmi toteaa, että henkilöstöstrategian keskiössä tulisi olla ihminen.
- Puheiden pitää konkretisoitua käytännön tekemisessä. Meillä esimerkiksi tehdään vuosittain palkka-analyysi, jossa katsotaan, onko sukupuolesta tai etnisestä taustasta johtuvia.
- Monimuotoisuus on sitä, kun saat kutsun juhliin ja inkluusio sitä, kun sinut pyydetään tanssimaan, Holster-Hemmi konkretisoi.
Työelämän laadussa riittää petrattavaa
MCompetencen kehitysjohtaja ja Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti kertoi, että hyvinvoivat työntekijät ja hyvä työelämän laatu tuottavat enemmän myös euroissa mitattuna.
Kestin kehittämä työelämän laatu -indeksi eli QWL-indeksi (Quality of Working Life) kertoo henkilöstön kehittämispotentiaalista. Se määrittää, paljonko työn ääressä vietetystä ajasta on tehollista ja mikä on organisaation aineettoman henkilöstöpääoman hyödyntämisaste.
Indeksi koostuu kolmesta itsearvostustekijästä, joista ensimmäinen on fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus. Toinen tekijä on yhteenkuuluvuus ja identiteetti. Nämä molemmat tekijät ovat Kestin mukaan Suomessa kohtalaisen hyvällä tasolla.
Parannettavaa löytyy kuitenkin kolmannesta tekijästä: päämääristä ja luovuudesta. Siihen kuuluu, että ihmiset voivat kokea työnsä merkitykselliseksi ja olla luovia. Suurin ongelma Suomessa on, ettei tähän kolmanteen tekijään panosteta. Ihmisten luovuutta ei hyödynnetä.
Miikka Huhta Milttonilta pohti puheessaan, kuinka organisaatiosta tehdään hakijamagneetti kehittämällä työnantajakuvaa. Hän antoi esimerkkejä kahdesta tavasta olla hakijamagneetti, iso ja tunnettu magneetti, kuten Finnair ja Marimekko sekä erityinen magneetti, kuten Pekkaniska ja Nitor.
Miten varmistaa ja kehittää osaamista organisaatiossa? Aiheesta puhui Talent & People Partner Ilona Lapinkylä Siili Solutions Oyj:ltä. Puheessaan hän huomautti: Mitä jos koulutamme kalliisti työntekijöitä ja sitten he lähtevät muualle? Mitä, jos emme kouluta, ja he jäävät!
Kuinka houkutella osaajia ja pitää heistä kiinni? Aiheesta keskustelivat paneelissa:
Marko Kesti, kehitysjohtaja, Mcompetence Oy ja dosentti, Lapin Yliopisto
Noora Jansson, tutkimus- ja innovaatiojohtaja, Oamk
Miikka Huhta, Business Director, Employee Experience and Communications, Miltton
Mervi Holster-Hemmi, Development Manager, Nokia Oulu
Ihmiset ovat strategian sydämessä, ja strategia ihmisten
Työelämän murroksessa ihmiset kohdistavat katseensa yhä useammin omaan työnantajaansa vastuullisena ja inhimillisenä toimijana – tai jättävät yrityksen, joka ei tähän kutsuun vastaa. He haluavat tulla kohdatuiksi ihmisinä, eivät pelkästään työntekijöinä, resursseina tai talouskoneiston rattaina, kiteytti strategi, johtaja ja valmentaja, Henley Business Schoolin Paula Kilpinen.
Hän nosti esille inhimillisen johtamisen. Kun perinteisen johtajan työkalupakkiin kuuluvat tieto ja ratkaisut, inhimillisen johtajan pakkiin kuuluvat uteliaisuus ja kysyminen, hän vertasi.
- Yritykset suoltavat toinen toistaan vakuuttavampia strategioita. Strategiat eivät kuitenkaan tee mitään, vaan ihmiset tekevät. Strategia pitää inhimillistää, jotta ihmiset ymmärtävät sen. Lisäksi strategia pitää sekä henkilökohtaistaa, jotta ihmiset tuntevat sen omakseen, että sydämellistää, jotta ihmiset sitoutuvat siihen mielellään ja sydämellään.
Minkälaisena johtajana sinä haluat itsesi muistettavan, Kilpinen heitti yleisölle.
Pienet teot ovat tärkeitä
Päivän puheenvuorot päätti ruotsalainen yrityskulttuurineuvoja, kirjailija ja keynote-puhuja Linda Hammarstrand. Hän painotti niin ihmisten kuin intohimon ja tahdonvoimankin merkitystä hyvän yrityskulttuurin ja tulosten luomisessa. Hammarstrand totesi yhteistyön ja kollegoista välittämisen ja arvostuksen näkyvän, ja pientenkin tekojen merkitsevän paljon.
- Jokainen ihminen organisaatiossa on tärkeä. Välitä työkavereistasi, sano heille kivoja asioita. Tekoäly ei tulevaisuudessakaan korvaa ihmisen empatiaa, intohimoa tai kykyä muodostaa yhteyttä toisiin. Näillä keinoilla luodaan hyvän yrityskulttuurin taika.
Valokuvat: Tero Suutari