Turvapaikansaaneiden yrityskotoutus -hanke järjestää kesän aikana maahanmuuttajille kymmenpäiväisen yrittäjyyskoulutuksen, jonka tavoitteena on herättää maahanmuuttajien sisäistä yrittäjyyttä. Suurimpia ongelmia uuden yrityksen perustamisessa ovat esimerkiksi verkostoituminen ja virallisten asioiden hoitaminen englannin kielellä.
Kymmenkunta lähes yhtä monta eri kansallisuutta edustavaa maahanmuuttajaa kouluttajineen on kokoontunut lämpimänä kesäkuun päivänä tummanpuhuvan kivitalon kokoushuoneeseen Kasarmintiellä. Meneillään on kolmas kokoontuminen turvapaikansaaneiden ja muiden maahanmuuttajien kymmenpäiväisessä yrittäjyyskoulutuksessa, jossa on kaiken kaikkiaan lähemmäs kaksikymmentä osallistujaa.
Kolmannen koulutuspäivän osuuteen kuuluvat mm. liiketoimintasuunnitelman tekeminen ja liikeidean esitteleminen eli pitchaus. Oulu Business Networksin Mikko Pesonen puhuu ja monikansallinen osallistujajoukko tuntuu olevan yrittäjyyden ajatuksesta ja sen ensiaskelista innoissaan. Aivan ongelmatonta ei asiaan liittyvä byrokratia suomen kieltä vielä osaamattomalle kuitenkaan ole – tiedon saaminen ja lomakkeiden täyttäminen englanniksi kun ei tahdo onnistua.
- Suomi on kaksikielinen maa, eikä virallisia dokumentteja tarvitse tehdä englanniksi. Siksi niiden ymmärtämiseen ja täyttämiseen tarvitaan apua, sanoo kahdeksatta vuotta Suomessa asuva biologi Kaloian Nickolov, joka osaa jo varsin auttavasti suomea. Kaikkien tilanne ei ole yhtä hyvä.
Tohtoriksi itsensä opiskellut bulgarialainen Nickolov jäi yliopistolta työttömäksi ja päätti lähteä yrityskoulutukseen työllistääkseen itse itsensä. Liikeideana on perustaa ATK-alan tukipalveluja tuottava yritys, joka tarjoaisi apua tavallisten ihmisten tietokoneongelmiin myös harvinaisemmilla alustoilla ja vanhempien laitteiden ja käyttöjärjestelmien kanssa.
- Eräs ongelma yrityksen perustamisessa maahanmuuttajana on verkostoituminen ja oikeanlaisten kontaktien löytäminen. Myös suomalaisten yrittäjien tapaamisista olisi suuresti hyötyä, tietää Nickolov.
Vanhusten tukipalveluja ja ratsastuksen opetusta
Yrityskotoutuksessa mukana olevat maahanmuuttajat olivat saaneet koulutuksesta tietoa varsin monenlaisten kanavien kautta. Jotkut olivat löytäneet ilmoituksen monikulttuurikeskus Villa Victorin ilmoitustaululta ja toiset kuulleet asiasta suoraan yhteyshenkilöiltä. Viidettä kuukautta Suomessa asuva Kevin Waingi Tobah Kamerunista oli saanut vinkin vastaanottokeskuksessa. Myös hänen bisnesideansa oli selvä.
Kuva: Natalia Flejszar (vasemmalla) haluaisi ryhtyä ratsastusyrittäjäksi.
- Haluaisin perustaa liikkuvan vanhainkodin, jossa vanhuksia ei viedä laitoksiin, vaan palvelut tuodaan sinne, missä he ovat tottuneet elämään. Meidän kulttuurissamme ei ole totuttu erottamaan ihmisiä perheestään ja kotiympäristöstään, hän kertoo.
Puolalainen Natalia Flejszar on asunut Suomessa kaksi vuotta. Hän on toiminut ratsastuksen opettajana kotimaassaan ja tehnyt alan töitä myös Oulussa. Oman yrityksen perustaminen samalla alalla kiehtoo, vaikka kysymysmerkkejä riittää.
- Resurssien hankkiminen ja sopivien yhteyksien luominen on haastavaa, hän kertoo.
Apua löytyy kuitenkin esimerkiksi BusinessOulun, TE-toimiston ja Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen välityksellä. Myös lahjoituksista on apua. Yksinkertaisimpia aloittelevien maahanmuuttajayrittäjien kaipaamia resursseja ovat arkipäivän työkalut, kuten tietokoneet. Käytettyjä, toimivia tietokoneita voi lahjoittaa esimerkiksi alla olevan kontaktihenkilön kautta.
Lisätietoja projektista: Dlovan Ishaya, dlovan.ishaya@businessoulu.com +358407014541