BusinessOulu

Medialle - Lehdistötiedotteet ja materiaalipankki

Yrittäjyys on enemmän tunnetta kuin rationaalisuutta

Julkaistu 14.11.2016

Yksinyrittäjiä, mikroyrittäjiä ja pienyrittäjiä on paljon, joten heissä on merkittävä potentiaali talouden ja työllisyyden parantamiselle. Tämä tosiasia on Suomessa laajalti tiedostettu. On kuitenkin tarpeen ymmärtää yrittäjän arkista toimintaa myös inhimilliseltä kannalta, sillä liian usein yrittäjien toiminta nähdään puhtaasti taloudellisena tai muuna rationaalisena asiana.

Yrittäjien ajattelutapaa ja toimintaa tutkinut Pekka Belt katsoi yksinyrittäjien, mikroyrittäjien (2 - 9 henkilön yritys) ja pienyrittäjien (10 - 50 henkilöä) arkea työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tehdyn tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja pienyrittäjille kehittyy työnsä myötä erilaiset työhyvinvoinnin maailmankuvat.

- Haasteena on, että asema yksinyrittäjänä ohjaa vahvasti pysymään yksinyrittäjänä, eikä mikroyrittäjänkään toiminta ei ole optimaalista mahdollisen kasvun näkökulmasta, tutkija sanoo.

Kasvu ei ole itsetarkoitus, vaan on täysin oikein säilyttää toiminnan nykyinen volyymi, jos yrittäjä niin haluaa.

- Kansantaloutemme kannalta kasvu on kuitenkin toivottavaa, joten on tärkeää avata kasvua haittaavia pullonkauloja. Tiedostamalla tämän työhyvinvointitutkimuksen tulokset voivat yrittäjät itse ja yrittäjyyttä tukevat tahot helpottaa yritysten kasvua. Yrittäjille suunnattujen tukitoimien vaikuttavuus paranee, kun tuki osataan kohdentaa yrittäjille kriittisimpiin asioihin.

Tutkimuksen perusteella yksinyrittäjät ovat hyvin ammattikeskeisiä ja kokevat saavansa motivoivaa myönteistä palautetta omista henkilökohtaisista taidoistaan, ei niinkään liiketoiminnan hyvästä hallinnasta ja kehittämisestä. Yksinyrittäjät myös tiedostavat asiakkaiden tärkeyden osana oman hyvinvoinnin verkostoa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, etteivät he ehdi käyttää näitä tietoja olemassa olevan liiketoiminnan kehittämisessä tai uuden luomisessa.

- Oikein suunnattu ulkopuolinen sparrausapu voisi auttaa yksinyrittäjiä näissä molemmissa asioissa. Näin saataisiin paremmin hyödynnettyä monille yksinyrittäjille kertynyt liiketoiminta- ja markkinaosaaminen, Pekka Belt ehdottaa.

Mikroyrittäjät poikkeavat yksinyrittäjistä siinä, että he näyttävät saavan myönteisiä kokemuksia ennen kaikkea liiketoiminnan onnistumisesta, eivät omista käytännön työtaidoistaan. Mikroyrittäjillä on kaksoisrooli operatiivisena työntekijänä ja yritysjohtajana, mikä aiheuttaa työn paljoudesta johtuvaa stressiä ja ristiriitaa, kun työyhteisö on sekä oman sosiaalisen tukiverkoston osa että johtamista vaativia henkilöstö.

Keskeinen tutkimuksen löydös on, että mikroyrittäjät hyötyisivät ulkopuolisesta asiantuntija-avusta, joka vapauttaisi kapasiteettia arjen liiketoiminnan pyörittämisestä myös liiketoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön ammattimaisempaan johtamiseen.

Tämän tutkimuksen perusteella kolmesta tutkitusta yrittäjäryhmästä vain pienyrittäjät toimivat siten, kuin liiketoimintaoppikirjoissa uskotaan kaikkien yrittäjien ja liiketoimintajohtajien toimivan. Näyttää siltä, että vasta kun yrityksen henkilöstömäärä on riittävän suuri, yrittäjä pystyy riittävästi irrottautumaan rutiinitöistä, jolloin hän saa itselleen enemmän mahdollisuuksia suunnitella yrityksen pitkän aikavälin toimintaa. Pienyrittäjien rooli johtajana on myös selkeä: yrityksen suurempi koko yhtäältä edellyttää ja toisaalta mahdollistaa yrittäjän selvän johtaja-aseman.

Mitä pitäisi tehdä, jotta pienyrittäjien lisäksi myös yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien osaaminen tulisi paremmin hyödynnettyä?

Tutkimustulosten perusteella yrittäjät hyötyisivät yleisesti ymmärrettyä enemmän siitä, että pääsisivät keskustelemaan liiketoimintansa kehittämiseen liittyvistä ideoista ja mahdollisuuksista. Yrittäjät, kuten ihmiset yleensä, eivät uskaltaudu muuttamaan toimintaansa radikaalisti, ellei muutosten vaikutuksia ole monipuolisesti analysoitu. On turvallisempaa pysyä vanhassa toiminnassa, josta on saatu positiivista palautetta. Yrittäjille kuitenkin kertyy merkittävää osaamista myös olemassa olevan liiketoiminnan ulkopuolelta. Harva idea silti on sellaisenaan toteutuskelpoinen, joten apua tarvitaan ideoiden jatkokehittämiseen ja kriittiseen hiontaan.

Yksinyrittäjät ja mikroyrittäjät hyötyvät myös sijainnista toistensa läheisyydessä, sillä tällainen järjestely mahdollistaa molemminpuolisen sparrauksen. Yrittäjien tukijoille tämän tutkimuksen merkittävä viesti on, etteivät kerran kuukaudessa pidettävät palaverit riitä, vaan yrittäjä tarvitsisi keskustelumahdollisuuksia useamman kerran viikossa, jotta ajatteluprosessi olisi tuottoisaa.

- Mahdollisesti Suomesta löytyisi jopa vapaaehtoisia sparraajia yrittäjille, mikäli tarve tällaiselle olisi laajemmin oivallettu ja yrittäjä/sparraaja-kontaktit kätevästi organisoitu, tutkija pohtii.

Lisätietoa: Pekka Belt, pekka.belt@gmail.com