Oulun yliopistollisen sairaalan uusien tilojen rakentamisen ensimmäinen vaihe on toden teolla käynnistynyt tänä keväänä. Sairaala-alue on työmaata seuraavat kymmenen vuotta. Minkälaisen kokemuksen valmistuva sairaala antaa asiakkaalle vuonna 2030?
Kuva: Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -hankkeen palvelumuotoilijat Teemu Kemilä ja Satu Ruonaniemi kuvailevat olevansa mahdollistajia. Heidän avullaan asiakaskokemuksesta kehitetään mahdollisimman miellyttävä.
Siirrettävien seinien avulla TestLabiin on mallinnettu huone, jossa arvioidaan hoidon kiireellisyyden tarvetta. Huoneessa joukko sairaalan henkilökuntaa sekä palvelumuotoilijat Satu Ruonaniemi ja Teemu Kemilä miettivät, miten asiakas ja mahdolliset omaiset sijoittuvat huoneeseen ja missä vaikkapa käsienpesualtaan ja sähköpistokkeiden tulisi olla.
Käynnissä on työpaja, jossa tilasta suunnitellaan sellaista, että asiakas saisi siellä mahdollisimman hyvää hoitoa.
”Seuraava työpaja meillä on vielä tänään. Se on tälle vuodelle jo sadas työpajamme”, laskee Kemilä.
Työpajat ovat tärkeä osa Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -hanketta. Uusia tiloja suunnitellaan potilaan näkökulmasta.
Työpajoissa hyödynnetään asiakasprofiilikortteja, joita on kehitetty kymmenittäin. Ruonaniemen ja Kemilän ohjauksessa henkilökunta pähkäilee, miten kukin tila palvelisi mahdollisimman hyvin esimerkiksi ”Sanna Sappikiveä”, hätäleikkaukseen saapuvaa ”Mauri Moottoripyöräilijää” tai ”Georgious Pancreasta”, kreikkalaista haimapotilasta.
”Profiilit perustuvat asiakasvirta-analyyseihin ja tilastoihin”, kertoo Ruonaniemi.
Kemilä tiivistää, että työpajojen tarkoituksena on viedä henkilökunta mukavuusalueelta luovuusalueelle:
”Näin kuljemme kohti maailman älykkäintä sairaalaa.”
Kaiken takana fiksut ihmiset
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -hankkeen tavoitteena on rakentaa maailman älykkäin sairaala, jossa uusin teknologia takaa tehokkaan ja vaikuttavan hoidon. Hankkeen ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio korostaa, että ihmisiä ei kuitenkaan korvata koneilla – päinvastoin.
”Älykäs sairaala syntyy siitä, että fiksut ihmiset suunnittelevat fiksut prosessit. OYS on puolen Suomen yliopistollinen sairaala, jonka toimintaa kehitetään innovatiivisesti, aktiivisesti ja potilaslähtöisesti.”
Tampio kehuu, että esimerkiksi TestLab- ja Knoppi-tilat tarjoavat maailmanmittakaavassa erityisen hienot olosuhteet testaukseen, uusien teknologioiden käyttöönottoon, osaamisen kehittämiseen ja kliinisten taitojen opetukseen.
Uudet tilat tukevat 2030-luvun erikoissairaanhoitoa: moderni ja vetovoimainen sairaalarakennus vastaa tulevaisuuden väestön palvelutarpeisin.
Rakennushankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään niin sanotun kuuman sairaalan eli ydinsairaalan uusien tilojen rakentamiseen. Ensin rakennetaan päivystys-, leikkaus-, teho- ja synnytysosastot tarvittavine tukitoimintoineen ja vuodeosastoineen sekä naisten- ja lastentautien hoitoon vaadittavat tilat. Tavoitteena on saada ympärivuorokautiset tilat käyttöön vuoden 2023 alussa ja loput vuoden 2024 alkuun mennessä.
Toisessa vaiheessa, arviolta vuosina 2022–28, rakennetaan uudet tilat avohoitotoiminnalle.
”Toisen vaiheen konseptisuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Päätöksiä toisen vaiheen laajuudesta ja rakentamisesta tehtäneen tämän vuoden loppupuolella”, Tampio kertoo.
Hän lisää, että rakennushankkeen visioon kuuluu myös kolmas vaihe, jolloin sairaala-alueella toimisi tutkimuksen, kehityksen, innovoinnin ja opetuksen keskus. Siellä terveydenhuoltoa kehitettäisiin yhdessä sairaalan, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja teknologiakumppaneiden kanssa.
Kuva: Työpajoissa suunnitellaan parhaita mahdollisia hoitotiloja tietysti myös pienimmille potilaille. Keskoskaapin äärellä Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -hankkeen ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio kertoo, että keskosten hoito on Oulussa maailman huippuluokkaa.
Muutakin kuin kliininen sairaalatila
Tulevaisuuden sairaalassa hoitopolku alkaa kotoa ja päättyy kotiin. Sairaalassa annettava hoito on vain yksi tärkeä osa potilaan paranemista.
Kari-Pekka Tampio sanoo, että sairaalassa ollessaan potilaan ei tarvitse liikkua hoidon perässä tilasta toiseen.
”Yhden hengen potilashuoneisiin voidaan tuoda kuntoutukset ja kaikki tarvittava hoito. Se mahdollistaa myös omaisten osallistamisen ja perheiden mukana olon ja lisää yksilöiden tietosuojaa ja intimiteettiä. Lisäksi se estää tartuntatautien ja hoitoon liittyvien infektioiden leviämisen muihin potilaisiin.”
Tulevaisuuden sairaala ei ole pelkkä kliininen tila, vaan siellä muistetaan myös sairaalaelämän ulkopuoliset, mukavat ja terveyttä edistävät elementit. Tampio muistuttaa, että esimerkiksi syöpää sairastavat lapset saattavat olla sairaalahoidoissa hyvin pitkiä aikoja. Silloin on tärkeää, että tiloissa huomioidaan lasten ja perheiden näkökulma.
”Emme kilpaile uuden lastensairaalan muumien kanssa, mutta olemme miettineet, miten sairaalaan voitaisiin tuoda taidetta ja kulttuuria elävöittämään hoitoympäristöä ja luomaan viihtyisyyttä. Taiteen vaikuttavuutta paranemiseen ja kuntoutumiseen ei pidä aliarvioida.”