Kuinka Oulusta tuli eräs maailman tärkeimpiä langattoman teknologian osaamiskeskuksia? Aihetta on toki jo tutkittu ja siitä on kirjoitettu kirjoja. Nyt tätä pohditaan myös fiktion ja taiteen keinoin.
Oulu on yksi maailman kolmestatoista kasvavasta ”älyvyöhykkeestä”, arvioivat kansainvälisen Macquarie-pankin tutkijat. He käyttivät mittareina esimerkiksi tutkimuksen ja tuotekehityksen resursseja, elinympäristön vetovoimaa ja ideointiin kannustavaa ilmapiiriä. Oulu oli listan ainoa suomalaiskaupunki. Tutkimustulos on seurausta määrätietoisesta kehityksestä, jota täällä on viety eteenpäin usean vuosikymmenen ajan yliopiston, kaupungin ja yritysten välisenä yhteistyönä. Teknologian ja osaamisen infrastruktuuri, joka kehittyi Ouluun viime vuosituhannen puolella, on ainutlaatuinen.
Oululaisia signaaleja ympäri maapallon
Tällä vuosituhannella oululainen osaamisen ekosysteemi on saanut lisää ulottuvuuksia muun muassa terveysteknologian ja geenitutkimuksen suunnalta. Oulussa kehitettyä langatonta tekniikkaa käyttää päivittäin lähes kolme miljardia ihmistä eri puolilla maapalloa. Voidaan hyvin perustein sanoa, että Oulu näkyy ja kuuluu joka puolella maailmaa, ja kehitys jatkuu.
Mutta miten kaikki oikein tapahtui? Kuinka Oulusta tuli eräs maailman tärkeimpiä langattoman teknologian osaamiskeskuksia? Aihetta on toki jo tutkittu ja siitä on kirjoitettu kirjoja. Nyt tätä pohditaan myös fiktion ja taiteen keinoin. Oulun taidemuseossa joulukuun alussa avattava näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Sen runkona on kertomus kuvitteellisesta Raakku-mittarista, joka kehitettiin Oulussa – ja joka muutti maailmaa.
Kaatoiko oululainen teknologia Berliinin muurin? Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -näyttelyn projektipäällikkö Jonna-Maria Mölläri kertoo, että näyttelyn aihetta ja sen esittämistapaa pohdittiin pitkään. ”Jo varhaisessa vaiheessa oli selvää, että IT-ala haluttiin tuoda esille elämänmakuisena tarinana, johon museovierailijat voivat tempautua mukaan. Asia lähti rullaamaan kivasti eteenpäin, kun tarinan käsikirjoittajaksi löytyi kirjailija Antti Leikas, jolla oli henkilökohtaista kokemusta 1990-luvun Oulun IT-maailmasta. Pohjois-Pohjanmaan museon, Oulun taidemuseon ja Tietokeskus Tietomaan yhteiseksi näyttelyaiheeksi Oulun ihme sopi loistavasti, sillä me Luupissa haluamme tuoda esille paikallishistoriaa luovalla ja mielenkiintoa herättävällä tavalla.”
Näyttelyssä Raakku-mittarin kehitys kytkeytyy todellisiin tapahtumiin – teknologiakylän perustamiseen, sykemittareiden syntyyn, radioteknologian kehitykseen – mutta itse tarina on kuvitteellinen ja siinä esitetään esimerkiksi teoria, jonka mukaan Berliinin muuri murtui osittain oululaisen teknologian vuoksi. Historiallinen tosiseikka on puolestaan se, että Neuvostoliiton päämies Mihail Gorbatshov vieraili Oulussa soittamassa kuuluisan puhelunsa vain 13 päivää ennen muurin murtumista.
Oulun kehitys jatkuu
Näyttelyn tarinalla on yllätyksellinen loppu. Vaikka tarina on fiktiivinen, lopusta voi vetää yhtymäkohtia Oulun IT-sektorin nykytilaan. Miten oli mahdollista, että Oulu toipui niin nopeasti Nokian matkapuhelinmyrskyjen jälkeen? Kaupungin teknologiasektori työllistää enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin, ja Oulun Nokia on jälleen maailman huipulla 5G-verkkojen kehittäjänä. Ehkä koettu murros oli hyödyllinen stressitesti kaupungin IT-ekosysteemille – ja samalla näytön paikka?
Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -näyttely Oulun taidemuseossa 2.12.2017–6.1.2019