Arkielämän yleisimpänä rytmittäjänä pidetään työtä. Se jakaa ajankäyttöämme, mutta tarjoaa myös osallisuutta työyhteisössä ja antaa erilaisia merkityksiä arkeen. Työn puuttuessa täytyy työnhakijan rakentaa arjen rytmit ja merkitykset muilla keinoin.
Pitkän työuran kansainvälisessä yrityksessä tehnyt 55-vuotias Irja on nyt ollut työnhakijana parisen kuukautta. Viimeisin työsuhde oli äitiysloman sijaisuus ja ennen työn päättymistä hän aloitti seuraavan työn hakemisen. Ennen määräaikaista työsuhdetta hän ehti olla työnhakijana viitisen vuotta, työllistyen satunnaisesti kevytyrittäjänä erilaisiin lyhyisiin projekteihin.
Irjan työtausta on rakentunut elektroniikkateollisuuden puolelta. Hän on rakentanut osaamistaan monipuolisissa työtehtävissä ja laajempi näkökulma on karttunut useamman eri työnantajan tehtävistä. Irja on saanut tunnustusta erinomaisesta työstä suoriutumisestaan, mutta silti työnhaku on haastavaa.
- Toimivatko työmarkkinat, jos osaajat eivät työllisty? Tuntuu, että hakuilmoituksissa etsitään sellaista moniosaajaa, jollaista ei oikeasti ole olemassakaan, tai jo työelämässä olevaa työpaikan vaihtajaa, Irja kuvailee työnhaun nurjan puolen ajatuksia.
- Arvostustahan meistä jokainen tarvitsee. Haluamme tuntea itsemme tarpeelliseksi. Ihmisiä arvotetaan paljon sen mukaan, missä on töissä. Jos ei ole töissä, se osaltaan lisää syrjäytymistä ja pahoinvointia. Erityisesti, jos ei ole vahvaa tukiverkkoa ja arvostusta itseä kohtaan.
Avoimiin tehtäviin haetaan tekijöitä myös verkostojen kautta. Tämä helpottaa sopivien osaajien löytämistä. Työnhakuun vaikuttaa työnhakijoiden työnhakuvelvoite, joka edellyttää kuukausitasolla sovittua määrää työpaikkahakemuksia. Tämä puolestaan voi joskus johtaa siihen, että avoimeen tehtävään tulee ylitarjontaa työnhakuvelvoitteiden täyttämiseksi. Se luo haastetta työn tarjoajan rekrytointiprosessiin.
- Välillä työnhaku on raskaampaa. On päiviä, jolloin töitä ei tahdo jaksaa hakea. Ihminen ei ole kone. Tällöin kannattaa suosiolla keskittyä johonkin muuhun ja jatkaa työnhakua seuraavana päivänä.
Työnhakija – huolehdi jaksamisestasi ja pysy aktiivisena
Jokaisella meistä on vahvuuksia, jokainen meistä on hyvä jossakin. Sen vuoksi ei saa luovuttaa, vaikka työnhaussa haasteita olisikin. Työnhakijan on hyvä panostaa omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen sekä osaamisen kartuttamiseen.
- Jollekin itsestään huolehtimisen päivittäinen tavoite voi olla 10–15 minuutin kävelylenkki, jonka myötä saa itsensä ulos ihmistenilmoille. Se on riittävä tavoite, jos on stressiä, kuormitusta ja huono itsetunto. Toiset saavat virtaa uuden harrastuksen aloittamisesta. Etuna on uusiin ihmisiin tutustuminen ja pääseminen osaksi harrastuksen ympärille rakentuvaa yhteisöä. Johonkin kuuluminen on tärkeää.
- Kolmannelle saattaisi vaihtoehtona olla sivutoiminen opiskelu osaamisen lisäämiseksi, Irja listaa keinoja positiivisen vireen ylläpitämiseen.
- Minun tavallista viikkoani rytmittävät sopivien työpaikkojen etsiminen ja niihin hakeminen. Haastavaa on innostua ja motivoitua uudestaan jokaisesta hakemuksesta, kun näkee mieleisiä työpaikkailmoituksia. Olen myös tsempannut sen suhteen, että nykyään pyrin hakemuksen lisäksi soittamaan yritykseen heillä avoimena olevasta työpaikasta.
- Kunnostani koetan pitää huolta käymällä kävelemässä ja kotijumpan avulla. Mieli pysyy virkeänä, kun kuuntelee hyvää musiikkia, tekee sudokuja ja lukee kirjoja, välillä enemmän ja välillä vähemmän, kertoo Irja arjestaan työnhakijana. Hänen mielestään työnhaku ei ole helppoa - helpompaa on olla töissä.
Mieli pysyy positiivisempana, kun pysyy aktiivisena. Työttömyysturvan saaja voi edellytysten täyttyessä esimerkiksi opiskella sivutoimisesti tai lyhyitä opintokokonaisuuksia. Mahdollisia ovat myös osa-aikatyöt ja sivutoiminen yrittäjyys. Jos yrittäjyys alkaa työttömänä ollessa, sen pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Omaan valmentajaan / ohjaajaan tulee olla yhteydessä suunnitelmien tai tilanteen muutoksista, jotta oikeus työttömyysturvaan tarkistetaan.
- Se, mitä voi myös tehdä työllistymisen eteen, on opetella kertomaan itsestä, kertyneestä kokemuksesta ja osaamisesta sekä erityisesti siitä, mikä hyöty yritykselle on sinun palkkaamisestasi, kuvailee Irja.
- Osaamisen kartuttamisen suhteen pidän mieleni avoinna myös ammattikorkeakouluopintoista. Olen pitänyt silmällä hakuaikojakin.
Lisää tukea työttömien työnhakijoiden palkkaamiseen
Työikäinen ja -kykyinen väestö pitäisi saada pysymään työelämässä. Työttömyyden hintalappu on suuri niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla.
- Työnhakijoiden pitäisi päästä mukaan työyhteisöihin, antaa oma työpanoksensa, saada tarvitsemaansa arvostusta ja kartuttaa osaamistaan. Näin vähenee syrjäytyminen ja työttömistä tulee veronmaksajia, Irja sanoo.
- Työnhakijoista jokainen on ainutlaatuinen yksilö, jolla on paljon annettavaa työelämässä. Joku pystyy aloittamaan työt saman tien, toinen tarvitsee ehkä pidemmän perehdytyksen. Kolmannen kohdalla vaatimuksia kannattaa kohtuullistaa alussa. Lopputuloksena voi kuitenkin olla, että yritys saa sitoutuneen, motivoituneen ja hyvän työntekijän.
Irja miettii kynnyksen madaltamista ja erilaisia kannustimia työttömän työnhakijan palkkaamiseen.
- Voisiko paikka olla alussa jopa osa-aikainen vähän aikaa? Saataisiin kustannusystävällisesti työntekijä ajettua sisään työhön ja helpotettaisiin myös perehdyttäjien osuutta. Ehkä yrityksille voisi ohjata enemmän tukea työttömien työnhakijoiden sekä yli 50-vuotiaiden palkkaamiseen.
- Kaikkien etu on toimivat työmarkkinat – työhakijoiden, yhteiskunnan, työnantajien, työntekijöiden sekä meidän läheisten, Irja toteaa.