Anni Haaranen opiskeli uuden tutkinnon ja teki täyskäännöksen työelämässään paitsi tavoitellakseen uusia unelmia, myös näyttääkseen tyttärilleen, että kaikki on elämässä mahdollista.
– Olen vähän introvertti enkä yleensä nauti esillä olemisesta, mutta jos tarinani rohkaisee muitakin tavoittelemaan unelmiaan, kerron sen mielelläni.
Näin kertoo Nokialla tiimiesihenkilönä työskentelevä Anni Haaranen. Aikuisiällä uuden alan opiskellut kolmen lapsen äiti toivoo, että hänen tarinansa valaa uskoa niihin, jotka epäröivät uravalintojensa kanssa.
– Elämä kyllä vie, siltä minusta on aina tuntunut. Valmiita ratkaisuja se ei juuri koskaan tarjoa, ja suuntaa pitää itse etsiä. Mutta kun niin tekee ja tarttuu tilaisuuksiin, alkavat palaset loksahdella paikalleen, Haaranen rohkaisee.
Kaksi työelämää
Haaranen on elänyt kaksi työelämää. Ensimmäinen alkoi vuonna 2011 sairaanhoitajana, lasten ja nuorten psykiatrian parissa. Vaikka jo tuolloin Haaranen oli kuin nykyistä Nokia-uraansa ennakoiden kiinnostunut tekniikasta ja luonnontieteistä, vei tie hoitoalalle.
Taustalla oli sekä lukion opinto-ohjaajan opastus, jossa ei Haarasen muistikuvien mukaan edes sivuttu teknillisiä aloja, että hänen luontainen halunsa auttaa ihmisiä. Pitkään uravalinta tuntuikin osuvalta.
– Olin tyytyväinen työhöni, joka oli hyvin palkitsevaa ja merkityksellistä. Se oli kuitenkin fyysisesti ja eettisestikin hyvin kuormittavaa, kun kiire ei mahdollistanut asioiden tekemistä niin hyvin kuin olisi halunnut, Haaranen muistelee. Ajatukset alanvaihdosta alkoivat itää.
– Keväällä 2016 odotin toista lastani. Mietin, että jos nyt hakisin Oulun ammattikorkeakouluun opiskelemaan IT-insinööriksi, ehtisin valmistua juuri ennen kuin lapsi lähtisi päivähoitoon, Haaranen kertaa.
Kun Haaranen uutena nokialaisena vielä jännitti pärjäämistään uudella alalla, osoitti mahtavan työporukan tuki ja avuliaisuus arvonsa.
Alanvalinta ei tapahtunut niinkään suuren kutsumuksen ajamana, vaan oli lopulta varsin spontaani päätös. Lopputulos oli monen pienen asian summa, kuten tekniikkaa kohtaan kytevän kiinnostuksen sekä sen, että tutkinto oli mahdollista opiskella monimuoto-opintoina: mahdollisuus opiskella pääasiassa kotoa käsin sopi pienten lasten äidille.
Opinnot hän aloitti syksyllä 2016 seuranaan vastasyntynyt tytär. Kuvio toistui muutamaa vuotta myöhemmin, kun hän jatko-opiskeli itsensä diplomi-insinööriksi ja tuolloin uutena opiskelukaverina toimi vuonna 2021 syntynyt kuopus.
– Olen vitsaillut, että keskimmäinen tytär on insinööri ja kuopus diplomi-insinööri, kun olemme yhdessä suorittaneet nämä tutkinnot, Haaranen naurahtaa.
Ammattikorkeakoulun myötä aukeni Haarasen toinen työelämä Nokialla. Silloin heräsi myös hänelle uusi tunne: määrätietoisuus.
– En nähnyt sairaanhoitajana urapolkuja, mutta sitten havahduin, että ehkä haluankin tavoitella niitä. Tällä alalla vain taivas on kattona.
Usko omiin kykyihin löytyi
Insinööriopinnoissaan Haaranen teki opintoon kuuluvia harjoitteluita ja opinnäytetyönsä tulevalle työnantajalleen. Opintojen myötä hänet pestattiin Nokialle ohjelmistokehittäjäksi. Siitä lähtien ura on edennyt vauhdilla.
– En osannut tuoreena harjoittelijana vuonna 2018 aavistaa, että viiden vuoden päästä johdan projektipäällikkötiimiä. Huijarisyndrooma oli aluksi vahvasti läsnä, mutta koen, että aiemmat työelämän käänteet olivat tärkeitä, jotta saatoin kasvaa siksi osaajaksi, joka nyt olen, Haaranen analysoi korostaen aiemman ihmisläheisen ammattinsa merkitystä esihenkilötyössään.
Haaranen teki diplomityönsä naisten tukemisesta IT-alalla. Opinnäytetyössään hän tarkasteli sitä, miten naisia rohkaistaan lähtökohtaisesti hyvin miesvaltaiselle alalle ja miten he siellä pysyvät. Aihe on hänelle hyvin läheinen.
Usko omiin kykyihin löytyi työyhteisön vankkumattomasta tuesta sekä oivalluksesta uuden edessä.
– Kun tulin Nokialle töihin ohjelmistokehittäjäksi, olin täysi raakile. Se työ oli henkilökohtainen syvä päätyni ja epämukavuusalueeni, mutta huomasinkin pärjääväni, Haaranen muistelee.
Hän myös uskoo, että Nokia – kuten moni muukin työnantaja – pyrkii palkkaamaan ennen kaikkea potentiaalia, ei välttämättä aina valmista pakettia.
– Luulen, että halu oppia oli yksi syy, miksi minut Nokialle haluttiin. Jos jossakin olen hyvä, niin oppimisessa ja opiskelussa. Täytyy vain rohkeasti tuoda esiin, että potentiaalia löytyy, Haaranen pohtii.
Halu oppia ajoi eteenpäin
Haaranen on opiskellut koko Nokia-uransa ajan. IT-insinöörin tutkinto täydentyi diplomi-insinöörin tutkinnolla vuonna 2021, ja nyt hän opiskelee palettia luontevasti täydentävää tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkintoa.
Haaranen korostaa, ettei opiskelu itsessään takaa mitään, mutta se avaa mahdollisuuksia. Hän myöntää olleensa onnekaskin: pienten lasten äidin diplomi-insinööriksi opiskelu tuskin olisi käynyt näin soljuvasti ilman koronapandemiaa.
– Koronapandemia oli monella tapaa surullinen asia, mutta jos jotain hyvää siitä voi etsiä, niin sen, että etäopiskelumahdollisuudet paranivat huomattavasti.
Opiskeluinto on paitsi työn lietsomaa, myös itsestä kumpuavaa.
– Näen opiskelun ja itseni kehittämisen harrastuksena. Elämässäni on monia rooleja: töissä olen esihenkilö ja kotona äiti, mutta opiskellessa olen ihan vain Anni. Saan olla minä, Haaranen kertoo.
Tärkein eteenpäin ajava voima kuitenkin löytyy kotoa.
– Teen tätä näyttääkseni tyttärilleni, että kaikki on mahdollista. Kaikille muillekin tahdon sanoa, että hyviä asioita tapahtuu, kun menee niitä kohti. Aina ei tarvitse olla valmis osaaja, vaan motivaatio on tärkeintä, Haaranen summaa.
MAHDOLLISUUKSIEN MARRASKUU nostaa esille työ- ja yrityselämän monet mahdollisuudet. Tämä artikkeli on osa BusinessAseman kampanjaa työnhakijoille, työnantajille, yrittäjille ja kaikille kaupunkilaisille. Löydät marraskuun tapahtumat, valmennukset ja ajanvarauksettomat palvelut osoitteesta businessasema.com/mahikset.