BusinessOulun ja Team Finlandin yhteistyössä toteutettu Vauhdita vientiä Euroopan markkinassa -tapahtuma paikallisille yrityksille järjestettiin BusinessAseman Telesalissa maanantaina 21. elokuuta. Äänessä olivat paitsi Team Finlandin kansainvälisen liiketoiminnan erityisasiantuntijat myös oululaisia yritysmaailman edustajia, joilla on omakohtaista kokemusta Euroopan markkinoilla toimimisesta. Monissa puheenvuoroissa nostettiin esille myös joulukuussa käynnistyvä lentoyhteys Münchenin ja Oulun välillä.
Kuvassa Team Finlandin liiketoiminnan erityisasiantuntijat vasemmalta oikealle: Henriikka Yliheljo, Hanna Laurén, Philipp Jordi, Silva Paananen ja Mika Lautanala.
Koko päivän mittainen vientitapahtuma käynnistyi aamiaisella BusinessAseman ravintolassa, minkä jälkeen siirryttiin aamupäiväksi Telesaliin kuuntelemaan asiantuntijoiden ja eri alojen yritysten vientiaiheisia puheenvuoroja. Iltapäivä verkostoitumislounaan jälkeen oli varattu maakohtaisten asiantuntijoiden ja yritysten välisille kahdenkeskisille keskusteluille.
Puhujia kuulemaan ja tapaamaan oli saapunut salin täysi edustajia oululaisyrityksistä, jotka jo toimivat muualla Euroopassa tai suunnittelevat sinne menoa. Tilaisuuden avannut ja alustanut BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula totesi, että päivän mittaan huomattaisiin, kuinka lähellä meitä Keski- ja Etelä-Eurooppa liiketoimintaa ajatellen ovat. Hän myös korosti, että Oulussa tehdään jatkuvasti kovasti töitä Eurooppa-yhteyksien parantamiseksi. Suuret Keski-Euroopan kaupungit ovatkin entistä saavutettavampia suoraan Oulusta Müncheniin avautuvan lentoreitin välityksellä, sillä etäisyydet Etelä-Saksasta ympäröiviin maihin ovat varsin lyhyitä. Ala-Mursula toivoi uuden yhteyden löytävän käyttäjänsä, jotta siitä saataisiin pysyvä ja ympärivuotinen.
Asiantuntijoiden kuulumisia kohdealueilta
Team Finlandin asiantuntijat esittelivät puheenvuoroissaan yritysyleisölle vientimahdollisuuksia Euroopan markkinoilla eri markkina-alueiden ja niiden erityispiirteiden kautta. Mukana olivat Mika Lautanala (Tšekki ja Slovakia), Philipp Jordi (Sveitsi), Henriikka Yliheljo (Ranska) ja Silva Paananen sekä Hanna Laurén (Italia).
Euroopan maista markkina-alueina saatiin tilaisuudessa paljon uuttakin tietoa. Mika Lautanalan esityksessä monet kuulijat yllätti esimerkiksi se, että Tšekki on kenties Euroopan teollistunein maa, jonka viennin arvo on kaksi kertaa Suomen viennin arvo, ja peräti 12 prosenttia työpaikoista on korkean teknologian sektorilla, mikä sekin on kaksinkertainen määrä kotimaahamme verrattuna. Maa on vakaa ja varakas, ja velkataso sekä työttömyysprosentti ovat hyvin alhaiset. Vihreässä siirtymässä Tšekki on kuitenkin eurooppalaisittain jälkijunassa, ja tämän tilanteen parantamiseen suomalaisyrityksilläkin olisi erinomainen tilaisuus osallistua.
Merkittäviä teollisuudenaloja Tšekin ja Slovakin alueella ovat autoteollisuus (alalla Euroopan merkittävin alue Saksan jälkeen) sekä ICT-sektori, jossa esimerkiksi verkkokauppa, kyberturva ja tekoäly ovat vahvasti polttopisteessä. Suurimmat suomalaiset toimijat Tšekissä ovat Tieto, Stora Enso ja Kone Cranes.
Sveitsistä kuulumiset tuoneen Philipp Jordin merkittävin viesti oli, että Sveitsin sekä Liechtensteinin markkinapotentiaalia ei kannata hukata – näissä maissa talous on vakaa ja vauras, elintaso on korkea ja ostovoima per capita on Euroopan korkeinta. Toisaalta viennin haasteita on se, ettei kumpikaan kuulu Euroopan unioniin.
Suomalaisyrityksille markkinapotentiaalia Sveitsissä ja Liechtensteinissä on Jordin mukaan erityisesti langattoman viestinnän, automaation, elektroniikan, IoT:n, digitalisaation ja eHealthin saroilla.
Mika Lautanala aloitti Team Finlandin osuuden Tšekin ja Slovakian alueen asiantuntijana.
Asiakassuhteet kunniaan
Sosiaaliset erityispiirteet suhdetoiminnassa suomalaisnäkökulmasta nousivat esiin useita eri maita koskevissa puheenvuoroissa. Sveitsin suhteen Philipp Jordi painotti henkilökohtaista kontaktia kasvotusten, kun rakennetaan hyvää liiketoimintasuhdetta ja luottamusta asiakkaisiin. Myös jatkuva yhteydenpito on sveitsiläisasiakkaiden kanssa suotavaa, sillä yhteistyökumppani on vakuutettava käyttämällä paljon aikaa kontakteihin. Paikallisedustus Sveitsissä on vientiyritykselle käytännössä pakollinen asiakassuhteiden ylläpitämiseksi.
Pitkälti samanlaisia suhdetoimintaohjeita Euroopan toiseksi suurimmalta markkina-alueelta Ranskasta toi Henriikka Yliheljo. Hän totesi, että Suomella ja suomalaisilla on hyvä maine Ranskassa, missä erilaisista innovaatioista pidetään kovasti. Maa onkin Suomen vientikumppanien kymmenen kärjessä, ja noin 100 suomalaisyrityksellä on toimipisteitä Ranskassa.
Digitalisaation suhteen Ranska tulee Suomen ja monen muunkin Euroopan maan perässä, mutta tilanne on jonkin verran parantunut koronan myötä. Mitä alan suomalaisyritysten verkostoitumiseen tulee, on hyvä pitää mielessä matchmaking-tilaisuudet, joita Team Finland järjestää meikäläisten startupien ja ranskalaisyritysten kesken.
- Esimerkiksi älykkäiden tehtaiden digitaalitekniikkaa tarjoaville yrityksille on markkinapotentiaalia kovasti, koska Ranskassa digitalisaatio on vasta kehittymässä, Yliheljo mainitsi.
Team Finlandilla on meneillään älykkään valmistuksen ratkaisuja tarjoaville suomalaisyrityksille markkinaohjelma Ranskaan, ja asiaan liittyvä yritysvierailu on syksyllä tulossa.
Mitä Italian-suhteisiin tulee, Silva Paananen ulkoministeriöstä korosti suomalaisten terveysalan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia maassa. Vuonna 2024 Italia investoi peräti 4 miljardia euroa terveysalan digitalisaatioon. Suomalaisyritysten kohteita alan markkinoille pääsyyn ovat esimerkiksi yksityiset sairaalaketjut, alueelliset hankkijat, TKI-yhteistoiminta, ”tulevaisuuden sairaalat” sekä terveydenhuollon digitalisaatio, erityisesti etähoito.
Italialaiseen bisneskulttuuriin liittyen Paanasella oli varsin yksityiskohtaisia ohjeita.
- Englannin kielen taito italiassa on alkanut kehittyä, mikä helpottaa kansainvälisiä suhteita. Vaikka stereotyyppeihin ei kannata sortua, on muistettava, että italialaiset arvostavat tietynlaisia toimintatapoja. Ulkonäkö ja esiintyminen on yhä tärkeää, ja kohteliaisuutta ja teitittelyä arvostetaan. Toisen keskeyttäminen tarkoittaa sitä, että tämän kertoma asia kiinnostaa. Ja se on Italiassa hyvä muistaa, että aterioilla ei puhuta bisneksistä, Paananen muistutti.
Oululaisilla hyviä kokemuksia Euroopasta
Aamupäivän tilaisuudessa omia vientikokemuksiaan olivat jakamassa Proventian, TactoTekin ja EXFO:n edustajat.
Proventian Tšekin-toiminnoista oli kertomassa yhtiön varatoimitusjohtaja Petri Saari. Yhtiöllä on ollut tehdas Brnossa nyt muutaman vuoden, ja sitä ollaan jo laajentamassa. Alkuperäisen tehtaan perustaminen oli Saaren mukaan Proventialle noin puolentoista vuoden prosessi.
- Tšekki on meille luonteva maa toimia, sillä maa on vauras, turvallinen ja kustannustehokas. Autoalan osaamista löytyy kovasti. Erityisesti Brnon alueella on pitkä kone- ja sähkötekniikan historia ja melkein 100 000 opiskelijaa 14 eri korkeakoulussa. Taitavia ammattilaisia siis löytyy, Saari kertoi.
TactoTekin myyntijohtaja Sami Hyyryläinen puolestaan kertoi Saksan olevan heidän yritykselleen ensisijainen markkina-alue. TactoTekillä on ruiskuvaletun rakenteellisen elektroniikan alalla jo yli 200 myönnettyä patenttia ja 19 lisenssisopimusta, joista toistakymmentä juuri Saksaan.
- Maailmalle ja uudelle markkina-alueelle päästäkseen täytyy ymmärtää kumppaneita, ekosysteemiä ja asiakkaita. Menestystarinoita hyvien referenssiasiakkaiden kanssa on hyvä olla esimerkiksi kotimaan markkinoilta. Meille on ollut paljon apua myös Oulun ekosysteemistä ja täkäläisistä kumppaneista – siis paikallisista yrityksistä, joilla jo on asiakassuhteita Saksaan, Hyyryläinen sanoi.
- Jalkatyötä eli näyttelyissä käymistä, tapaamisia, markkina-analyyseja ja vastaavaa vaaditaan paljon. Lisäksi suosittelen palkkaamaan kohdemarkkinasta paikallisen ihmisen, joka tietää, miten alueella toimitaan, hän jatkoi.
Ranskasta kohdemaana kertoi EXFO:n Tarja Auranaho, joka on työskennellyt viimeiset viisi vuotta yrityksen globaalin myynnin tuen parissa, esimerkiksi Ranskan myynnin hallinnollisissa tukitehtävissä. Maailman johtava testaus-, monitorointi- ja analyysiyhtiö EXFO on kanadalainen yritys, jonka pääkonttori sijaitsee ranskankielisellä alueella Quebecissä.
- Ranskan kielen osaaminen on melkoinen voimavara Ranskassa toimittaessa ja sillä on suuri vaikutus. Ranskalaiset ovat hyvin ylpeitä perinteestään ja kielestään, ja ranskaa osaamaton saattaa yhtäkkiä tipahtaa kärryiltä, kun muut ympärillä vaihtavat spontaanisti kieltä, Auranaho kertoi.
Hänellä oli myös muita hyviä vinkkejä ranskalaisten kanssa toimimiseen.
- Sikäläinen päivärytmi on hyvin erilainen kuin Suomessa. Työt aloitetaan myöhemmin ja lounaat ovat pitkiä. Lisäksi ranskalaiset myöhästelevät paljon tapaamisista. Muihinkin yllätyksiin on hyvä varautua: ranskalaiset pääsevät kyllä päämääräänsä, mutta meikäläisestä näkövinkkelistä reitti voi olla mutkainen. Ei pidä myöskään hämmentyä siitä, miten voimakkaasti ranskalaiset osoittavat tunteensa – se ei ole välttämättä niin vakavaa kuin miltä näyttää. Ihmisiin tutustumiseen ja yhdessäoloon lounaineen, päivällisineen sun muineen täytyy olla valmis käyttämään aikaa, Auranaho ohjeisti lopuksi.