Medialle - Lehdistötiedotteet ja materiaalipankki

Työn Taitajat murtaa ICT-alan myyttejä

Julkaistu 07.06.2022

ICT-ala ymmärretään helposti monimutkaisena, teknisenä alana, jolla työskentelee ainoastaan matemaattisesti lahjakkaita koodarimiehiä kukin omissa oloissaan. Todellisuus on kuitenkin hyvin toisenlainen - ja tähän seikkaan pureuduttiin Amazing North -tapahtumassa Oulussa 1.6.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulun STEAM -verkosto, Oulun yliopisto ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston opetustoimi. ICT-alan myyttejä murtamassa Työn Taitajien kanssa olivat Boogie Softwaren myyntijohtaja Miia Ylikontiola sekä BusinessOulun ICT-toimialan asiakkuuspäällikkö Jussi Leponiemi.

Onko ICT oma toimialansa enää

Tapahtumassa pohdittiin sitä, onko ICT-ala enää yksi erillinen toimiala vai jotain ihan muuta. Vaikkakin IT/ICT-ala on yhä olemassa sellaisenaan, niin toimialarajat ovat hämärtyneet, koska jokainen yritys toimialasta huolimatta tarvitsee digitaalisia ratkaisuja kasvaakseen. ICT on pakollinen liiketoiminnan kasvun edellytys.

“Jokainen toimiala tarvitsee digitaalisia ratkaisuja, ja kysyntä ratkaisuille ihmisen arkeen on suuri. Lisäksi meillä on globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutos, joiden ratkaisemiseen ICT vastaa”, kommentoi Jussi.

Kuka voi menestyä ICT-alalla

Osaamistarpeiden kirjo alalla on valtava. Usein ajatellaan, että matemaattinen lahjakkuus on se, mikä juuri tällä alalla on vähintäänkin ratkaiseva, ellei suorastaan pakollinen kyky. Miia ja Jussi nostavat kuitenkin esille useita erilaisia kykyä ja valmiuksia. Kommunikaatiotaidoista puhuttaessa Miia korosti sitä, että ekstroverttiyttä ei edellytetä, vaan enemmänkin rohkeutta tuoda ajatukset esille. Keskiössä alalla on ongelmanratkaisu, ja se vaatii paljon sitkeyttä, yritteliäisyyttä sekä kykyä yhdistellä asioita.

Miia totesi, ettei tarvitse hengittää C-koodia pärjätäkseen tällä alalla:

“Monenlaisia osaajia tarvitaan, ja esimerkiksi myynnin ja designin parissa löytyy useita ammatteja. Tämä on ehdottomasti tiimityötä, harvoin kukaan yksin muuttaa maailmaa”.

“Matemaattisen lahjakkuuden sijaan tai vähintäänkin rinnalla korostaisin loogista ajattelukykyä, luovuutta ja taiteellista lahjakkuutta ja kielitaitoa”, Jussi komppasi.

Miltä tyypillinen työyhteisö näyttää

Alalla on vallinnut täystyöllisyys jo pitkään niin Oulussa kuin maailmallakin. Tekijöiden loppumisen kanssa kipuillaan. Työllisyystilanne on siis varsin hyvä ja osaajien tarve vain kasvaa. Alan palkkataso on hyvä, ja vastaavasti myös vaativuustaso korkea. Oulun seudulla on noin 1000 ICT-yritystä, joista löytyy koodarien lisäksi useita erilaisia tehtäviä. Ammatillisesti kasvaminen näkyy palkkatasossa.

Tällä hetkellä enemmistönä ICT-alalla ovat miehet, mikä ei suinkaan ole yritysten tavoitetila.

“Asiaa tulee tarkastella paitsi arvolähtökohdista, niin tiedostaen se, että edellytykset liiketoiminnan kehittymiselle ovat aina paremmat, kun työyhteisö on sukupuolijakaumaltaan tasaisempi”, Miia kommentoi.

Työyhteisöt ICT-alalla Oulussa koostuvat sekä vanhoista konkareista että ihan vasta-alkajista, joiden osaaminen pyritään yhdistämään. Työyhteisöt ovat pääsääntöisesti kansainvälisiä ja työkieli englanti.

“Usein myös vapaampi kommunikointi työyhteisössämme tapahtuu englannin kielellä, jos paikalla on yksikin, jonka äidinkieli ei ole suomi”, kertoi Miia.

Toteuta oma ratkaisusi

ICT-alalta löytyy siis useita ulottuvuuksia, kerroksia ja mahdollisuuksia erilaisille ihmisille ja osaajille. ICT-alaa ei välttämättä kannata ajatella omana erillisenä alanaan, vaan pohtia asiaa laajemmin. Asiaa voi tarkastella esimerkiksi oman arvomaailmansa ja kiinnostuksen kohteidensa pohjalta ja pohtia, mitä alaa tai maailmaa mullistavia toimintoja voisi lähteä kehittämään hankkimalla ICT-osaamista.

Jussin mukaan Oulussa on myös erinomainen ekosysteemi lähteä viemään käytäntöön omia uniikkeja ideoita ja innovaatioita.

“Idean viemiseksi toteutukseen kannattaa kartoittaa alueen yritykset ja yhteistyömahdollisuudet siellä. Ideaa tai tuotetta voi testata Oulun yliopiston tai BusinessAseman FabLabeissa ja muissa kokeiluympäristöissä”, hän kertoi ja kehotti tarvittaessa olemaan yhteydessä BusinessOuluun.