Miten pohjoissuomalainen rakennusalan osaaminen taipuu vientituotteeksi? Pohjois-Suomen rakennusklusteri ja Oulun yliopisto pyytävät rakennusalaan liittyviltä yrityksiltä vastauksia kansainvälistymiskyselyyn.
Kuva: Erik Eriksson (vas.) ja Pekka Pulkkinen WSP:ltä sekä Kilian Karius LAP-Consultingilta Saksasta maailman korkeimman rautatiesillan työmaalla Intian Jammu-Kashmirissa. Sillan suunnittelutyö on tehty Oulussa WSP:llä, alikonsulttina on saksalainen LAP-Consulting.
Pohjois-Suomen rakennusklusteri on viime vuosien aikana saanut koottua yritykset, oppilaitokset ja viranomaiset yhteisen asian äärelle edistämään rakennusalan toimintaa pohjoisessa. Mukana ovat alueen suurimmat rakennusliikkeet sekä joukko pienempiä toimijoita.
”Olemme tunnistaneet tiettyjä vahvuuksia, jotka voisivat kiinnostaa kansainvälisesti. Kansainvälisille markkinoille lähteminen vaatii voimien yhdistämistä ja toimijoiden tarpeiden hahmottamista”, sanoo Pohjois-Suomen rakennusklusterin viennin ja kansainvälisen yhteistyön jaoston puheenjohtaja ja UKI Arkkitehtien toimitusjohtaja Mikko Heikkinen.
Esimerkiksi tietomallipohjaisen suunnittelun (BIM, Building Information Modeling) osaaminen on Pohjois-Suomessa vahvaa. Suunnitteluvaiheessa rakennuksesta, rakennusprosessista ja sen elinkaaren aikaisista tiedoista luodaan digitaalinen kokonaisuus.
Pohjois-Suomen rakennusklusterin viennin ja kansainvälisen yhteistyön jaoston varapuheenjohtaja ja WSP:n siltojen suunnittelusta vastaava johtaja Pekka Pulkkinen on samoilla linjoilla:
”Raudanluja suunnitteluosaaminen yhdistettynä digitaalisuuden hyödyntämiseen on kova vientituote.”
Pohjois-Suomessa ollaan edelläkävijöitä myös virtuaalitodellisuuden hyödyntämisessä.
”Käytimme cave-virtuaalitilaa jo vuonna 2007 ja osallistimme käyttäjät suunnitteluun”, kertoo Heikkinen.
Rakennusalaa koskee muitakin kuin rakentajia
Oulun yliopiston vetämä ja Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittama Pohjois-Suomen rakennusklusterin alueellisen toiminnan kehittäminen -hanke kerää nyt kyselyn avulla tietoa rakennusalan toimijoiden kansainvälistymistarpeista.
”Vastaukset auttavat vientitoimien kohdistamisessa ja tiedämme paremmin, paljonko yrityksillä on kansainvälistä liiketoimintaa”, sanoo Mikko Heikkinen.
Vastauksia toivotaan myös sellaisilta yrityksiltä, jotka eivät ajattele olevansa rakennusalalla. Rakennusalalla tarvitaan esimerkiksi pienten IT-yritysten osaamista.
Yhteistyötä halutaan rakentaa paitsi Pohjois-Suomessa myös Pohjoiskalotin alueella. Kansainvälisille markkinoille voitaisiin tähyillä yhteispohjoismaisin voimin.
Pohjois-Suomen rakennusklusterin kanssa yhteistyötä tekee BusinessOulun vetämä pohjoismainen Interreg-rahoitteinen Digi-AEC-hanke (Digitalization as a driving force in the AEC-industry).
Hankkeessa tarkastellaan ja tuetaan julkisen ja yksityisen sektorin klusterien kehittymistä.
”Rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen klusteritoiminnassa luo edellytyksiä alan osaamisen ja liiketoiminnan kehittymiselle”, sanoo projektipäällikkö Johanna Kamunen BusinessOulusta.
Lisätietoja kyselystä:
Tomi Makkonen, projektitutkija, rakenteiden ja rakentamisteknologian tutkimusryhmä, Oulun yliopisto, +358 50 404 7424, tomi.makkonen@oulu.fi