Kajaanilainen KaiCell Fibers Oy on käynnistämässä Paltamoon suunnitellun biotehtaan YVA-selvitystä eli ympäristövaikutusten arviointia yhdessä Pöyryn kanssa. Tavoitteena on ajaa ylös uuden ajan bioekosysteemi, tarkemmin sanottuna sellutehdasta korkeamman tason biojalostamo kuituraaka-aineelle ehkä jo vuonna 2021.
- Etenemme vaiheittain suunnitellusti tulos edellä kelloa seuraten. Teknistaloudellinen selvitys on valmis ja erittäin lupaava. Käynnistämme toisen rahoitusvaiheen vielä tänä vuonna, kertoo KaiCell Fibers Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kantola Oulun konttorissaan.
Juuri nyt Euroopan Unionin metsäpolitiikka asettaa puunjalostusteollisuudelle haasteita, joista presidenttiehdokas ja MEP Nils Torvalds on hyvin perillä. Suomen metsävaroihin nojaavan bioteollisuuden kehittämiselle EU on Torvaldsin mielestä erittäin tärkeä kahdessa mielessä.
- Ensinnäkin meidän täytyy lähitulevaisuudessa päästä vähentämään riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista. Ehkä vielä tärkeämpi näkökulma on ymmärtää, että teknologisessa mielessä elämme nyt välivaihetta ennen laajamittaiseen kiertotalouteen siirtymistä. Me emme pysty hyppäämään välivaiheiden yli, hän selittää.
Pohjoisen havumetsävyöhykkeen mahdollisuudet tunnetaan Euroopassa heikosti.
- Valitettavasti on niin, että metsätietämys muualla Euroopassa on aika heikoissa kantimissa. Jos minä puhun pohjoisesta havumetsävyöhykkeestä, niin muut puhuvat metsästä tarkoittaen kaikkia metsiä sademetsistä lähtien, Torvalds kuvaa.
Hyvin kasvava metsä on ilmastollisessa mielessä paras hiilinielu. Torvaldsin mielestä Suomella on tulevaisuudessa mahdollisuus jopa kehittää metsien kasvua ja biomassareservejä.
- Tieteellisessä mielessä voimme tehdä paljon metsän kasvun edistämiseksi. Mutta samalla meidän tulee katsoa, että hakkuut ovat riittäviä. Jos metsän biomassa kasvaa ja vanhenee, metsän toiminta nieluna heikkenee, hän katsoo.
- Tekstiiliteollisuuden näköpiirissä oleva kasvu on Suomelle eduksi, koska meidän pitää nostaa jalostusarvoa, Torvalds tähdentää.
- En osaa sanoa, miten mittavasta mahdollisuudesta tekstiiliteollisuudessa on kyse vaikkapa 20 vuoden kuluttua, mutta jo nyt melkein koko Enon tehtaan (Enocell, Stora Enso) liukosellu menee vientiin, hän tietää.
Kainuussa vastataan haasteeseen
Vientikysyntään iskee myös KaiCell Fibers Oy. Biojalostamon lupahakemus jätettäneen 2018 aikana, samoin on tavoitteena käynnistää kolmas rahoituskierros vuoden 2018 aikana. Kustannusarvio on hieman alle 900 miljoonaa euroa.
KaiCell Fibersin toimitusjohtaja Jukka Kantolan mukaan tehtaan ensimmäisessä rahoituskierroksessa varmistettiin alueellinen sitoutuminen hankkeeseen. Esimerkillistä on Kainuun liiton aktiivinen ja konkreettinen ote. Hanke tuo uusia ideoita metsien kasvun hyödyntämiseen korkean jalostusarvon tuotteena.
- Olemme pyrkineet ottamaan mallia Oulun ICT-menestystarinasta – siitä, miten Technopolis luotiin ja talousalue suuntasi näköpiirissä olleille uusille ja kasvaville toimialoille. Nyt näemme biokuitujen menestystarinan erityisesti tekstiiliteollisuudessa, Kantola kertoo.
Uusi tehdas käyttää enimmäkseen havupuuraaka-ainetta, joka löytyy paikallisista ja alueellisista metsävaroista. Kokonaispinta-alaltaan 178 hehtaarin tehdaskompleksi sijaitsee 40 kilometrin päässä Kajaanista perinteisen saha-alueen pohjoispuolella. Ouluun on 145 kilometriä ja Venäjän rajalle 110 kilometriä.
- Tilaa tehtaalle on, sillä käytämme kuitupuuta, jolle ei ole tällä hetkellä jalostusta Kainuussa. Paltamon puuraaka-aine tulee pääosin 100 kilometrin säteeltä tehtaasta, mutta vaikutusalue on toki suurempi, aina Oulua myöten, Kantola kertoo.
- Metsien vuotuinen kasvu kiihtyy Luken arvion mukaan 150 miljoonan kuutiometrin vuositasolle. Nykyisellään Suomessa käytetään vuotuisesta kasvusta noin 60 prosenttia, kun Ruotsissa on lähes täysi käyttöaste eli yli 80 prosenttia, Kantola lisää.
KaiCell Fibers Oy:n suunnittelussa, johdossa ja hallinnossa on mukana kansainvälisesti kokenut ja monipuolinen osaajajoukko. Yhtiötä johtaa kokenut metsäteollisuuden ja biotalousalan ryhmä, jolla on vankka kokemus sekä olemassa olevista että kehittyvistä biotuotteista. He ovat myös vastanneet erilaisista yritysjärjestelyistä maailmanlaajuisesti.
Toimitusjohtaja Jukka Kantolan lisäksi mukana ovat esimerkiksi strategiajohtaja Martin Doktar, puunhankintajohtaja Esko Nenola, teknologiajohtaja Vesa Mikkonen ja hallituksen puheenjohtaja Eero Suutari. Lähipiirissä on monia tunnettuja oululaisia teollisuusosaajia, kuten esim. Tuomo Niemi ja Antti Kivimaa.
Paltamon biojalostamon vahvuutena voidaan pitää paikallista sitoutumista, mutta myös uuden biotoimialan kehityssuunnan konseptointia ja koko arvoketjuun keskittyvää analysointia ja resurssien varmistamista.
KaiCell Fibers Oy on päätynyt lähikuituratkaisuun, jossa yksilinjainen perinteinen selluprosessi tuo teknistä varmuutta, kustannustehokkuutta ja kassavirtaa, mutta samalla merkittävä osa sellusta jalostetaan tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi ja viskoosituotteiksi Arbron™-tekniikalla. Myös biokomposiitit ovat kehitteillä. BioFutureFactory™ on uusi konsepti, jossa pyritään jalostamaan tehdaskokonaisuuden sivuvirtoja pidemmälle kuin perinteiseen energiatuotantoon. Tässä on mukana niin yrityksiä kuin instituutioitakin.