BusinessOulu

Medialle - Lehdistötiedotteet ja materiaalipankki

Oulu varautuu jopa tuhannen ydinvoimarakentajan tuloon

Julkaistu 04.08.2011

Fennovoima päättää piakkoin sijoittaako se ydinvoimalansa Pyhäjoelle vai Simoon. Päätös kahden mahdollisen rakentajan välillä tehdään ensi vuonna. Urakasta kilpailevat japanilainen Toshiba ja ranskalainen Areva. Varsinkin pääurakoitsijan valinnalla on merkitystä siihen, minkälaista väkeä Ouluun muuttaa asumaan. Rakentajia houkuttelevat muun muassa Oulun sijainti ja hyvät palvelut.

Oulun kannalta sekä Pyhäjoki että Simo ovat hyviä vaihtoehtoja Pohjois-Suomen ydinvoimalalle. Kummassakin tapauksessa huomattava osa varsinkin maksukykyisimmistä rakentajista asettuu asumaan Oulun seudulle.

Kun kolmosreaktorin rakentaminen alkoi 2000-luvun puolessa välissä Eurajoen Olkiluodossa, Pori ja Rauma sopivat että ranskalaiset rakentajat pyritään ohjaamaan Raumalle ja saksalaiset Poriin. Asiassa auttoi se, että ranskalaiset itsekin halusivat nimenomaan idylliseen Rauman kaupunkiin. Samantapaisia asioita on edessä myös Pohjois-Suomessa kun ydinvoimarakentaminen alkaa.

Koulutettu väki kaipaa palveluja

Mitään ei ole vielä sovittu, koska sekä rakennuspaikkakunta että rakentaja ovat auki. Oulun kaupunki on kuitenkin käynyt keskusteluja molempien mahdollisten ydinvoimapaikkakuntien kanssa. Rahkeet eivät kummallakaan suunnalla riitä noin 4000 rakentajan vastaanottamiseen.

Oululla on selkeitä vetovoimatekijöitä. Että juuri Pyhäjoki ja Simo jäivät Pohjois-Suomessa jäljelle, saattaa sekin johtua Oulusta. On helpompaa, kun lähellä on suhteellisen suuri kaupunki jolla on hyvä lentokenttä, satama, kansainvälinen koulu ja yliopisto.

Kansainvälistymispiikki

Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen jättihanke, jonka työllistävät vaikutukset ulottuvat vähintäänkin sadan vuoden aikajänteelle. Pelkästään noin kymmenen vuoden rakennusaikana puhutaan noin 4 000 työpaikasta vuosittain.

- Oulussa tullaan kokemaan voimakas kansainvälistymispiikki, kun kaupungin ulkomaalaisten määrä hypähtää nykyisestä runsaasta kolmestatuhannesta neljääntuhanteen. Lisäksi tulossa on tähän saakka Oulussa varsin pienilukuisena pysytelleitä kansallisuuksia. Tuleepa japanilaisia tai ranskalaisia, se näkyy selvästi katukuvassa, sanoo suurhankkeiden yhteyspäällikkö Jouni Kähkönen Business Oulusta.

Ranskalaiset käyttävät palveluja

Pitkään Ranskassa asunut Kähkönen arvioi, että valinnan osuminen ranskalaisyhtiöön näkyisi Oulun katukuvassa selvästi japanilaisvaihtoehtoa enemmän. Ranskalaiset käyttävät enemmän sekä kaupallisia että kunnallisia palveluja.

- Ranskalaiset tulevat perheineen, kun taas japanilaiset tulevat yksikseen. Tämä perhekombinaatio aiheuttaa vielä enemmän kuntapalveluvaatimuksia. Palvelut pitää järjestää myös lapsille ja puolisoille, linjaa Kähkönen.

Raumalla on Ranskan valtion kustantama koulu, joka noudattaa ranskalaista koulujärjestelmää. Sitä käy noin 50 lasta. Sitä vastaa Oulussa jo olemassa olevan ulkomaalaisyhteisön tarpeita palveleva kansainvälinen koulu.

Palveluita on opittu käyttämään

Olkiluodon työntekijät maksavat Raumalla kunnallisveroa enemmän kuin kaupungin yhden veroprosentin verran, 7,4 miljoonaa euroa. Ranskalaisille on ollut myönteinen yllätys, että kaupunki tarjoaa Suomessa palveluja, joista Ranskassa ei ole mitään tietoa.

Vahvistumassa oleva trendi Raumalla on laittaa lapset suomalaiseen kouluun. Asian vahvistaa selkeästi myös Rauman kaupunginjohtaja Arno Miettinen.

- Ranskalaiset ja muutkin tuovat lapsensa, vaikka ovat ummikkoja, päiväkotiin, peruskoulun ala-asteelle ja moniin muihin palveluihin. Se vaatii henkilökunnalta enemmän, mutta toisaalta lapset oppivat uuden kielen hyvin nopeasti, toteaa kaupunginjohtaja.

YLE Oulu