Oulu on ainoana kasvattanut vetovoimaansa Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa, verrokkikaupunkien vetovoima on laskenut. Tampere jatkaa Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina, Oulu on noussut kakkoseksi Kuopion rinnalle Jyväskylän ollessa seuraavana.
T-Median kymmenen suurimman kaupungin Vetovoima&Pitovoima-tutkimuksessa ihmisten kriittinen suhtautuminen vetovoiman eri tekijöihin on lisääntynyt edellisestä tutkimuskierroksesta.
Kaupunkien vetovoiman parhaiten arvioituina osa-alueina korostuvat nyt erityisesti sijainti ja taloudellinen elinvoima, eli millainen talousalue on ja miten yritykset siellä voivat, sekä kaupunkien palvelut.
T-Median Vetovoima&Pitovoima tutkii kaupunkia ja sen aluetta elin- ja kotipaikkana, näin selvittäen sen alueellista vetovoimaa tutkittujen kohderyhmien keskuudessa. Kaupungin saama vetovoimapistemäärä muodostuu kuuden eri osa-alueen keskiarvona: taloudellinen elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne. Havainnekuva T-Median sivulla
T-Media selvitti vuodenvaihteessa Suomen kymmenen suurimman kaupungin osalta niin sanottujen potentiaalisten asukkaiden näkemyksiä kaupunkien veto- ja pitovoimasta.
Vuosittainen tutkimus toteutettiin nyt kolmatta kertaa.
Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen vetovoima on laskenut Oulun ollessa ainoa vetovoimaansa lisännyt kaupunki. Eniten vetovoimaansa ovat menettäneet, järjestyksessä: Turku, Lahti, Vantaa ja Helsinki. Tampere on kolmatta kertaa tutkimuksen vetovoimaisin kaupunki.
Suurimpien kaupunkien vetovoimaisuuspisteet ja muutokset -taulukko T-Median nettisivulla
Lähde: T-Median Kaupunkien Vetovoima&Pitovoima -tutkimus 2023. Asteikolla 1–5 annetuista arvioista on laskettu keskiarvot, joita tulkitaan seuraavasti: erinomainen tulos ≥ 4.00, hyvä tulos 3.50–3.99, kohtalainen tulos 3.00–3.49, heikko tulos <3.00. Taulukossa olevat luvut on pyöristetty kahden desimaalin tarkkuudella.
Kustannusrakenteella ja taloudellisella elinvoimalla iso merkitys
Oulu on selkeä poikkeus kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Kaupunki on onnistunut kasvattamaan vetovoimaansa viidellä eri osa-alueella: kustannusrakenteessa, taloudellisessa elinvoimassa, yhteisössä, ympäristössä, sijainnissa ja palveluissa.
- Erityistä Oulun osalta on se, että kaupunki on lisännyt vetovoimaansa jopa kustannusrakenteen osalta, joka on nykyisessä taloustilanteessa yllättävää. Kaupunki ui vastavirtaan myös ympäristön ja yhteisön osalta, vetovoiman kasvu on merkittävää. Yleisesti näyttää siltä, että ihmiset arvioivat kaupunkien vetovoimaa yhä enemmän taloudellisen elinvoiman suhteen, eli millainen talousalue on ja miten yritykset menestyvät alueella, kertoo T-Median tutkimuksesta vastannut vanhempi asiantuntija Kari Väisänen.
Oulun palveluiden arvosana on pysynyt ennallaan, hyvällä tasolla. Muiden tutkittujen kaupunkien osalta tilanne on osin päinvastainen: niiden vetovoimassa on laskua, erityisesti kustannusrakenteen, yhteisön ja ympäristön suhteen.
- Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää, vetovoima kasvaa ja pohjoisen merkitys vahvistuu. Tiedostamme, että kaupungin veto- ja pitovoiman eteen on tehtävä töitä koko ajan. Yksikeskeisimmistä kehityskohteista on kaupungin ja yritysten sekä oppilaitoksien välisen yhteistyön kehittäminen. Pyrimme kehittämään ja vahvistamaan kaupunkia kehityksen ja kasvun mahdollistajana, Oulun uusi kaupunginjohtaja Seppo Määttä sanoo.
SIJA / KAUPUNKI / VETOVOIMA / MUUTOS EDELLISVUODESTA
1. Tampere 3.84 -0.09
2. Kuopio 3.71 -0.10
Oulu 3.71 0.11
4. Jyväskylä 3.68 -0.07
5. Turku 3.55 -0.18
6. Espoo 3.37 -0.07
7. Lahti 3.36 -0.16
8. Pori 3.27 -0.03
9. Helsinki 3.17 -0.12
10. Vantaa 3.09 -0.15
- Veto- ja pitovoiman näkökulmasta on tärkeää mahdollistaa nykyisille ja tuleville kaupunkilaisille laadukkaat palvelut arkeen ja vapaa-aikaan. Panostamme myös turvallisuuteen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Teemme myös tiivistä yhteistyötä matkailualan toimijoiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. T-Median Vetovoima&Pitovoima-tutkimustulokset Oulun vetovoiman vahvistumisesta rohkaisevat Oulua jatkamaan tulevaisuuden investointeja kehittymisen ja kasvun horisontissa, Määttä toteaa.
Pääkaupunkiseutu kärsii yhä kalliista kustannusrakenteesta – ruuhka-Suomen ulkopuolisissa kaupungeissa arvostetaan ympäristöön ja yhteisöön liittyviä tekijöitä
Pääkaupunkiseudun kaupungit, erityisesti Helsinki ja Vantaa, kärsivät entistä enemmän kalliista kustannusrakenteesta ja osin valtakunnallisesta mediallisuudesta, jossa korostuvat usein kielteiset tekijät. Espoon vetovoima on edelleen pääkaupunkiseudun paras, joskin senkin vetovoima on enää kohtalaisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaan kokonaisvetovoimaluvut ovat heikentyneet eniten.
”Kotitalouksiin kohdistuvat kaikkinaiset kustannuspaineet näkyvät myös tutkimustuloksissa. Potentiaaliset asukkaat vastaajina kiinnittivät entistä enemmän huomiota kaupungin kustannusrakenteeseen sekä yhteisöön ja ympäristöön liittyviin seikkoihin, kuten turvallisuuteen ja yleiseen asumisviihtyisyyteen. Mitä kauemmaksi niin sanotusta ruuhka-Suomesta mennään, sen parempia arvioita nämä kolme tekijää saavat. Oulu, Kuopio ja Jyväskylä ovat tästä hyviä esimerkkejä. Kaupunkien hyvällä pitovoimalla on vahva vaikutus nykyisten asukkaiden myönteiseen käytökseen,” Väisänen sanoo.
Näin tutkittiin
Tulokset pohjautuvat T-Median joulukuussa 2022 ja tammikuussa 2023 toteuttamaan Vetovoima&Pitovoima-tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen kymmenen, asukasluvultaan suurimman, kaupungin veto- ja pitovoimaa erityisesti potentiaalisten asukkaiden joukossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 399 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
T-Median Vetovoima&Pitovoima-tutkimusmallissa kaupungin saama vetovoimapistemäärä muodostuu kuuden eri osa-alueen keskiarvona: taloudellinen elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne.
Lisätietoja:
Kari Väisänen, vanhempi neuvonantaja, T-Media, +358 40 013 8767