Medialle - Lehdistötiedotteet ja materiaalipankki

Opettajien ja yrittäjien lounaalta avaimia yrittäjyyskasvatukseen

Julkaistu 31.05.2017

Toukokuun 18. päivä järjestetty koulujen ja yritysten lounastreffitapahtuma houkutteli paikalle mukavan joukon yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneita opettajia sekä yrittäjiä. Tapahtuman tarkoituksena oli auttaa mahdollistamaan yhteistyö, josta molemmat osapuolet hyötyvät uusien ideoiden, näkökulmien ja toimintatapojen myötä. Ongelmaksi yrittäjyyskasvatuksessa ei yleensä muodostukaan kiinnostuksen puute, vaan se, kehen voi ottaa yhteyttä ja mistä lähtisi liikkeelle.

Lounastreffit järjestettiin taide- ja tapahtumatilassa Voimala 1889. Toinen perustajista, Antti Kaarlela, pohti avauspuheessaan, miten hänen kouluaikanaan ei ollut saatavissa juurikaan yrittäjyyskasvatusta. Hän toteaa myös oppilaanohjauksessa lähes yksinomaan arvosanojen määrittäneen sen, millaista jatkoa oppilaalle suositeltiin. Hyvin koulussa menestynyt haluttiinkin puskea usein opiskelemaan perinteisille urille, kuten lääketieteelliseen tai oikeustieteelliseen.

Kaarlelan kokemuksiin samaistuivat käytännössä kaikki muutkin osallistujat, sillä yrittäjyyskasvatus on alkanut näkyä kouluissa enemmän vasta muutamia vuosia taaksepäin. Ideaksi yrittäjyyskasvatuksessa ei pitäisi mieltää pelkästään konkreettisen yrityksen perustamista vaan yleistä asenneilmapiiriä, sisäistä yrittäjyyttä, joka kannustaa oma-aloitteisuuteen, sisukkuuteen, ongelmanratkaisuun ja luovuuteen. Kaikki nämä ovat hyödyllisiä taitoja jokaisella elämänalueella aina vapaa-ajasta opiskeluihin ja työelämään. Yrittäjyyskasvatuksessa ensimmäisenä pysäkkinä onkin arvosanojen sijaan se, että oppilasta autetaan itse löytämään omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa.

Yhteistyötä kasvokkain ja netissä

Lounastreffien avauksen jälkeen osallistujat saivat kiertää keskustelemassa pöytäryhmissä, joiden teemat vaihtelivat. Opettajat työelämään -pöydässä keskusteltiin Ope-TET:stä, joka on yläkoululaisille järjestettävän TET:n tapaan opettajien mahdollisuus tutustua haluamaansa työpaikkaan 1–3 päivän ajan. Kokemukset tästä ovat olleet positiivisia, sillä kokeilun kautta on saanut uusia näkökulmia ja toimintatapoja opettajan työhön sekä mahdollisuuden kertoa oppilaille heitä askarruttavasta ammatista. Yritykseen opettaja voi viedä oman alansa tiedon ja ideoiden lisäksi esimerkiksi asiakasnäkökulmaa tai pedagogista osaamista hyödynnettäväksi vaikkapa henkilöstön kehittämisessä. Keskustelun myötä virittyi idea myös lyhytkestoista vierailua pidemmästä kummitoiminnasta, jossa opettajan vierailemassa yrityksessä vierailtaisiin säännöllisesti koko luokan voimin.

Virtuaaliset vierailut -pöydässä annettiin ehdotuksia yritysvierailujen helpottamiseen. Aina ei ole mahdollista vierailla haluamassaan yrityksessä esimerkiksi pitkän välimatkan tai vaarallisen työympäristön vuoksi – tällöin vierailun voisi tehdä netin kautta. Tämä voisi myös madaltaa kynnystä yritysvierailuihin, sillä tapaamisen voisi tehdä oman työpöydän äärestä. Asiantuntijaverkosto.fi-sivusto toimii matalan kynnyksen paikkana, josta opettajat voivat kätevästi selata heitä ja oppilaita kiinnostavia yrittäjiä ja ottaa heihin yhteyttä vierailun sopimiseksi. Yritysvierailuista on saatu mukavaa vaihtelua teemapäiviin tai yksittäisiin oppitunteihin, joissa verkon toisessa päässä oleva asiantuntija voi kertoa miksi tarvitset vaikkapa fysiikkaa, kemiaa tai matematiikkaa juuri tässä työtehtävässä.

Pienetkin kertomukset ja kokemukset voivat johtaa unohtumattomiin oivalluksiin ja oppimiskokemuksiin. Pöydissä pohdittiin myös sitä, miten työelämätapahtumia sekä työelämään ja yrittäjyyteen valmentavien taitojen harjoittelua voi koulussa kytkeä moniin eri oppiaineisiin ja kokonaisuuksiin. Osallistujille oli tarjolla myös konkreettista apua ja yhteyshenkilöitä ideointiin ja ideoiden toteuttamiseen oppilaiden kanssa tulevan syksyn tapahtumissa. Hyvä idea voi ratkaista arkisia ongelmia, ja hulluimmista ajatuksista voi syntyä vaikkapa koko kaupungin elämyksiä!

Sisäistä yrittäjyyttä ja työelämärelevanssia läpi koulu-uran

Pöydissä keskustelunaiheeksi nousivat myös sisäistä yrittäjyyttä tukevat työskentelytavat. Projektiluontoista työskentelyä voisi soveltaa enemmän kouluissa, ja osallistuminen luokan kanssa erilaisiin arkielämän ongelmia ratkoviin kilpailuihin, kuten AEC:hen eli Ambassador´s Entrepreneurial Challengeen, voisi tuoda vaihtelua kouluarkeen. Samalla se opettaisi juuri luovuutta, yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisua ja pitkäjänteistä tavoitteellista työskentelyä. Projekteja voisi vetää myös yhdessä yrityksen kanssa niin, että oppilaat saisivat kokemusta projektityöskentelystä sekä kurssisuorituksen ja yritys saisi samalla uusia näkökulmia tai ratkaisuehdotuksen johonkin ongelmaan.

Lounastreffitapahtuma antoi avaimia yrittäjyyskasvatukseen peruskoulussa, toisella asteella sekä näiden nivelvaiheissa, mutta sitä voisi yhtä hyvin soveltaa korkeakouluissa. Työelämärelevanssi jää usein vähäiseksi myös siellä, ja esimerkiksi yritysvierailujen sekä kummitoiminnan lisääminen antaisi opiskelijoille varmasti paljon. Vaikka korkeakouluissa lähes kaikki alat mahdollistavat useamman kuin yhden ammattinimikkeen, ovat jotkin alat vielä muita laajempia. Työelämärelevanssin lisäämisestä ja projektiluontoisesta työskentelytavasta hyötyisivät niin opiskelijat kuin yrityksetkin. Vaikka työelämän muuttuessa ollaan harvoin vain yhdessä työpaikassa, sisäisen yrittäjyyden taidot ja panostaminen oman osaamisen sekä kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa koulu-uraa voisi vähentää ajelehtimista myöhemmin.

Noora Lievonen
Kirjoittaja on toisen vuoden kasvatustieteiden opiskelija Oulun yliopistossa.

Tietoa Duunisafarista:
https://www.facebook.com/duunisafarioulu/?fref=ts
https://motiva.wordpress.com/tyoelamaan/duunisafari-oulu/

Lisätietoa tapahtumasta:
Helena Poukkanen (helena.poukkanen@businessoulu.com)