Tässä messuraportissa kirjoitan MWC2022 kuulumisista ja erityisiä näkökulmia verkkojen kehitykseen sekä lähitulevaisuuden sovelluksiin, joita tulemme näkemään – asiantuntijoiden esitteleminä.
Barcelonassa järjestettiin 28.2. - 3.3.2022 mobiilialan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma MWC2022, Mobile World Congress.
Tällä kertaa Covidin aiheuttamasta epävarmuudesta johtuen BusinessOululla ei ollut omaa osastoa, mutta paikalla oltiin ja iloksemme myös useat oululaiset ja Oulussa toimivat yritykset sekä lukuisat suomalaiset toimijat olivat laajalla rintamalla paikalla.
Messut yleisesti olivat erittäin hyvät ja laadukkaat. Paikalla oli useita eri sidosryhmäedustajia ja yleisöä paljon - ruuhkaksi asti. Tarkkoja lukuja ei ole vielä raportoitu, mutta yleisesti viestittiin näytteilleasettajia olleen n. 1500 ja yleisöä yli 62000. Tämä määrä on selvästi pienempi kuin ko. messuilla ennen covid-aikaa, mutta tästä huolimatta tunnelma messuilla oli aktiivinen, vilkas ja väkeä oli hyvin paikalla.
Laadukkaiden ja kiinnostavien yritysten tuotteiden ja palveluiden esittelyn lisäksi messujen aikana järjestettiin kymmeniä ja taas kymmeniä esityksiä, keskustelu- ja esityssessioita sekä asiantuntijapaneeleita, jotka olivat erittäin laadukkaita. Aloitan näistä ja jatkan sitten eräillä huomioilla yritysten esittelemiin tuotteisiin. Esittelysessioista nostan esimerkeiksi kaksi erityistä sessiota:
6G Visio ja lähitulevaisuus
Ensimmäinen esimerkkisessio käsitteli 6G visiota. Session aluksi Pearse O'Donohue, Euroopan komission DG Connect ohjelman johtaja Future networks-ohjelmasta, korosti Euroopan unionin tasoisia panostuksia uuden sukupolven verkkojen kehittämiseen. Näistä konkreettisia esimerkkejä ovat Horizon -ohjelman kautta jakoon tuleva 1,8 miljardin euron kokonaisuus sekä euroopan komission lakialoite sirutuotannon ja kehittämisen panostuksista Euroopassa, joka julkaistiin kuluvan vuoden helmikuussa. Puheessaan hän korosti riittävän suurten yksiköiden tarvetta houkuttelemaan osaamista, teollista pääomaa, pääomia ja investointeja samalla huippututkimuksen infrastruktuuria kehittäen teemaa ja osaamista sekä akateemisista että teollisista näkökulmista ja niitä yhdistäen. Esityksessä korostui myös eurooppalaisen kehitystyön merkitystä globaalilla tasolla ja näki Euroopan roolin strategisen johtajuuden kautta uusia verkkosukupolvia kehitettäessä ja määriteltäessä
Nokian Nishant Batra, joka toimii Nokian Bell Labsissa nimikkeellä Chief Strategy and Technology Officer, piti erinomaisen esityksen siitä, mitä on odotettavissa tiedonsiirtoverkkojen kehittyessä sekä ns. ”coreteknologian” että eri toimialojen näkökulmista. Hänen puheensa ydinteema oli metaverse ja sen käytännön sovellukset. Esityksessä korostuivat teemat digital - physical fusion ja human augmentation, jotka hänen näkemyksensä mukaan tulevat todeksi kolmen sektorin kautta. Batran mukaan koemme pian metaversen 1) teollisuuden sovelluksia, 2) yritysten sovelluksia ja 3) kuluttajapalveluita.
Teollisuuden sovelluksista hän toi esityksessään esiin privaattiverkot, jotka mahdollistavat industry 4.0 -konseptien toteutumisen, teollisuuden kehittyneen automaation ja digitaalisen kaksosen konseptin hyödyntämisen teollisuudessa konkreettisesti. Yritysten sovelluksista hän korosti digitaalista co-designia, immersiivistä työtiimien yhteistyötä sekä perehdytyksen, koulutuksen ja simulaatioiden kehitystä. Kuluttajapalveluiden osalta korostuvat pelaaminen ja viihdepalvelut, sosiaaliset yhteydet ja interaktio sekä ostamisen kehittyneet palvelut. Batran mukaan on selvää, että dataliikenteen määrä tulee räjähtämään ja verkkojen suorituskyky, tiedonsiirron nopeus ja latenssivaatimukset tulevat nousemaan huimasti.
Edellämainitut toimialoihin liittyvät kehitysnäkymät ajavat ja tukevat voimakkaasti verkkojen suorituskyvyn kehittämistä ja näin ollen tulevaisuus uuden teknologian pohjalta on itse asiassa jo verrattain lähellä, sillä moni rakennuspalikka on olemassa. Tärkeä näkökulma on teknologisten mahdollistajien olemassaolo jo nyt. Näitä ovat Batran esityksen mukaan esimerkiksi 3D coud rendering, edge computing, Mass-scale multi-user game engine ja non-fungible tokens. Samoin essentiaalit ovat jo melko hyvin olemassa, tosin näiden osalta prosessi on vielä selkeämmin kesken Näitä ovat wide area public and local area private networks, virtual networks, cloud hosting and streaming ja decentralized internet. Sen sijaan kokemuskyvykkyyden osalta teknologia on vasta alkuvaiheessa. Tällaisia ovat user and location-aware applications, user-generated content ja XR, AR ja VR devices, joista hieman lisää myös yritysten osuudessa.
Metaverse on nyt nousemassa konkreettisesti merkittävään rooliin konseptina ja kun tekninen kehitys skaalataan kohti vuotta 2030 kehitys on jo todennäköisesti hyvin pitkällä. Batra esitteli omaa näkemystään nykytilanteesta ja verkkojen kehityksen aikajänteestä. Tällä hetkellä olemme 5G:n kehitysvaiheessa, jossa verkon yli voidaan välittää korkealaatuista videokuvaa (4K-8K-tasoinen tarkkuus), meillä on object-driven digital twinning, esimerkiksi moottoreissa ja meillä on dataperustaista viestintää ja kontrollointia. Seuraava kehitysvaihe on 5G advanced, jossa XR-sovellukset ovat ihmisen aisteille täysin immersiivisiä (välittömiä, viiveettömiä, luonnollisenkaltaisia), on tulossa suuren mittakaavan digitaalisia rekonstruktioita, esimerkiksi vertikaalinen maatila/farmi ja on mahdollista tuottaa täydellisesti sijainnin ja ajan erilaisia palveluita täydentämään GNSS palvelukokonaisuutta. 6G-kehitysvaiheessa käyttäjät tulevat kokemaan holografisia lähetyksiä, laaja-alaisia digitaalisia kaksosia moniteemaisten ja samanaikaisten synkronointien kera (esim. smart city) ja verkon, joka ”aistii”, (network with a 6th sense, verkon tuleva kyvykkyys, joka mahdollistaa vuorovaikutteisuuden uudella tavalla). Milloin tämä realistisesti voisi tapahtua? Määritelmän mukaan lähempänä vuotta 2030, silti joiltain osin jo aiemminkin.
Batran mukaan 6G:n toteutuminen antaa mahdollisuuden kokea siviili- ja työelämä merkittävästi uusilla tavoilla. Tämä kaikki liittyy Batran nimeämiin teemoihin, kuten 1) New spectrum technologies, 2) AI native air interface, 3) network as a sensor, 4) extreme connectivity, 5) cognitive, automated and specialized architectures ja 6) security and trust (jätetty englanninkieliseksi epäselvyyksien välttämiseksi). Jotta tähän voidaan päästä, on ymmärrettävä, että teknologinen toimintaympäristömme tulee muuttumaan merkittävästi ja jo pitkään toistettu lausahdus “kaikki menee verkkoon” tulee todeksi. Eräiden mittausten mukaan tällä hetkellä neliökilometriä kohti on parhaimmillaan 10-20000 laitetta kytkettynä langattomaan verkkoon. Sensing-tasolla visioidaan miljoonista kytketyistä laitteista samalla alueella. Samaan aikaan tulee vaatimus nanosekunnin synkronoinnista ja noin tuhat kertaa lyhyemmästä latenssista nykyisiin konventionaalisiin ratkaisuihin verrattuna. On lisäksi selvää, että verkkojen on pakko käyttää voimakkaasti koneoppimista ja tekoälyn eri resursseja, jotta kaikki tietopyynnöt tässä uudessa kontekstissa voidaan käsitellä. Kuulostaa uskomattomalta, mutta tätä kohti etenemme, askel askeleelta.
Energiatehokkuus määrittämässä suorituskykyä
Gerhard Fettweis, Birkhausen instituten johtaja (CEO), Vodafonen tukema professori Dressdenin teknisessä yliopistossa, keskusteli esityksessään omasta näkökulmastaan 6G visioon ja sen vaikutuksiin yhteiskunnassa tapahtuvaan viestintään ja prosessointiin.
Fettweis kuvasi ymmärrettävällä tavalla verkkojen kehityksen niiden funktion ja käyttöönoton näkökulmista. 1G ja 2G verkoissa lähtien 1980-luvulta jatkuen kohti vuosituhannen vaihdetta korostui ääni. 3G ja 4G verkoissa vuosituhannen vaihteesta jatkuen aina puoliväliin 2010 lukua korostui data. 5G ja 6G verkoissa, jotka ovat käytössä ja kehittymässä korostuu objects: tactile internet, verkon yli ohjattavat ja vuorovaikutteisesti toimivat objektit. Käyttöönotossa ollut aina sama logiikka, ensin liiketoimintalähtöisyys, sitten kuluttaja-asiakkaat ja tällä tavalla kehitys tulee etenemään myös 6G sukupolven osalta. Tarkemmin ottaen voice-puolella 1G oli erityisesti liiketoiminnalle ja 2G kuluttajille, vastaavasti data-puolella 3G oli erityisesti liiketoiminnalle ja 4G kuluttajille, ja tactile internet -puolella 5G erityisesti liiketoiminnalle ja 6G tulee olemaan erityisesti kuluttajille. Tämä on erityinen tapa hahmottaa verkkojen käyttö ja käyttäjäryhmiä. Ymmärrämme toki, että tässä katsannossa ei ole lähtökohtana teknisesti verkkogeneraatiot.
Verkkojen suorituskyvyn näkökulmasta langattomat cellural verkot ja laajasti käytössä olevat wifi-verkot ja niiden tasoprotokollat sukupolvineen, uusimpana Wi-Fi 6 asetettiin puheessa rinnakkain kiintoisalla tavalla. Tiedonsiirtokyky Wifi-verkoilla on tällä hetkellä optimaalisesti korkeampi kuin käytössä olevilla cellural verkoilla, mutta tilanne voi muuttua. Fettweisin mukaan edettäessä kohti vuotta 2035 molemmilla teknologioilla suorituskykyjen kehittyminen kohtaa tilanteessa, jossa tiedonsiirron suorituskyky voi olla noin 1 terabitti sekunnissa. Mainittakoon, että samassa yhteydessä päätelaitteen etäisyys tukiasemasta on cellural-verkossa huomattavasti pidempi. Miksi näin tapahtuu? Wifi-verkkojen suorituskyvyn kehityksen käyrä ei tällä hetkellä ole lineaarinen, vaan hieman alaspäin kaartuva. Syynä on komponenttien virrankulutuksen kasvu, joka estää tämän teknologian suorituskyvyn lineaarista kehittymistä. Edessä voi olla sama haaste myös cellural-verkoilla ja siihen tulee panostaa. Energian kulutushaaste on eittämättä yksi suurimmista asioista kehitettäessä uuden sukupolven teknologiaa.
Suorituskyky edellyttää tehoa, mutta on käytännöllistä kysyä, missä todellista täyttä suorituskykyä lopulta tarvitaan? Esityksessä käytiin läpi mittauksia New Yorkista Manhattanin alueelta jakaen koko Manhattan cellural-datan käyttöön liittyen data-alueisiin. Johtopäätöksenä oli, että koko Manhattan ei missään tapauksessa tarvitse täyttä verkon suorituskykyä. Itse asiassa vain yksi data-alue liiketoimintakorttelissa tarvitsee aika-ajoin täyttä suorituskykyä. Sen sijaan suurin osa data-alueista tarvitsee vain kohtalaista tai jopa pienehköä suorituskykyä suhteutettuna verkon täyteen suorituskykyyn. Energian kulutuksen ja käytön kannalta tämä on olennainen huomio ja antaa mahdollisuuksia optimoida verkkojen suorituskykyä älykkään tehonhallinnan kautta.
Fettweisin mukaan energian kulutus täytyy ratkaista. Muussa tapauksessa cellural-verkkojen suorituskyvyn kehitykselle käy todennäköisesti kuten hän näkee Wifi-verkkojen suorituskyvylle käyneen, eli suorituskyvyn kehityskäyrä menettää lineaarisuutensa.
Samassa sessiossa yleisölle esiintyi muiden muassa myös Oulun yliopiston Marja Matinmikko-Blue (senior research fellow, Adjunct Professor, Infotech Oulu Instituutin tutkimusjohtaja sekä 6G Flagshipin kestävuus ja regulaatioteemojen johtaja). Hän piti erinomaisen esityksen keskittyen ensinnäkin 6G flagshipin kehitysteemoihin ja painopisteisiin niin kestävyyden, liiketoiminnan, teknologian kuin regulaationkin näkökulmista. Esityksessä hän toi esiin myös testiverkkojen merkityksen teknologian kehitykselle ja visioi näiden roolin kehittymistä myös tulevaisuuteen. Tulipa esityksessä esitellyksi myös Ouluun suunnitteilla oleva Radio Park-kokonaisuus, hienoa!
Erityinen näkökulma tulevaisuuden rakentamiseen Matinmikko-Bluen esityksessä ja erityisesti esitystä seuranneessa paneelikeskustelussa oli osaajat ja heidän rekrytointinsa tutkimaan ja kehittämään uutta teknologiaa tulevaisuudessa. Tarvitsemme ehdottomasti enemmän nuoria, sekä naisia että miehiä, suuntautumaan tälle alalle. Tämä on kaikkien yhteinen haaste, jonka taklaaminen määrittää paljolti mm. eri alueiden menestystä tulevaisuudessa. Teema on hyvin tuttu täällä Oulussakin ja pyrimme osaltamme BusinessOulussa panostamaan tähän asiaan voimakkaasti eri tavoin yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa.
Metaverse in the making
Toinen erityisesti mieleen jäänyt sessio oli kolmantena päivänä pidetty Humans & Technology – Dispelling the Myths -esityskokonaisuus. Session puhujat olivat Ernst & Youngilta, ensimmäinen puhuja sessiossa oli Domnhnaill Hernon, director of innovation and creativity ja hänen otsikkonsa oli Enhancing human creativity with technology. Esityksessään hän selvensi ensinnäkin määrittelyitä. Puhumme kevyehkösti koneiden ja ohjelmistojen älykkyydestä, vaikka todellisuudessa nykyhetken algoritmeissa ei ole älykkyyttä, kuten älykkyys on yleisesti määritelty. Algoritmit eivät tiedä mitään, ne eivät ole luovia suhteutettuna verrattuna ihmisen älykkyyteen ja luovuuteen. Onkin tärkeää korostaa systemaattisesti, että koneälyä ei voi ymmärtää ihmisälyä vastaavaksi. Tämä on toki alalla toimiville itsestään selvää, mutta tästä seuraa eräitä johtopäätöksiä, joiden kertaaminen ei ole lainkaan haitaksi kokeneemmillekin.
Hernon havainnollisti asiaa eri näkökulmista. Ajateltaessa ihmistä koneena, ihmisen aivoilla ei ole käytännössä merkitystä ilman silmiämme, käsiämme ja kehoamme. Vastaavasti voimme ajatella tietokoneista ja tietojenkäsittelystä. Niillä ei ole merkitystä ilman erilaisia sensoreita ja erilaisia kyseessä olevaan sovellukseen liittyviä käytännöllisiä ”toimeenpanijoita”, mikä ikinä se toimeenpantava prosessi sitten onkaan. Kuitenkin ihmisaivot ovat luonnostaan luovat ja kykenevät yhdistelemään luovasti konktestista ja yksilöllisestä kokemusperusteesta riippuen erilaisia tietoja sekä tekemään johtopäätöksiä. Koneiden prosessointikyky on täysin riippuvainen ohjelmoinnista, joka on jokaisessa tapauksessa rajattu ja sovelluksissa fokusoitu johonkin tiettyyn alueeseen.
Vastaavalla tavalla keskusteltaessa esimerkiksi digitaalisen kaksosen merkityksestä, tulee ymmärtää, että toisin kuin valitusta konseptin nimestä voisi päätellä, tarkoituksena ei ole korvata fyysistä ihmistä vaan lisätä kapasiteettiä ja soveltuen myös lisätä luovuuden rajapintoja. Hernon havainnollisti tätä esimerkkiä videoidun beatboxing-esimerkin kautta. Beatboxing ammattilainen tuotti ensin beatboxaamalla perusrytmin sekä eräitä lisämelodioita. Sen jälkeen hän antoi digitaaliselle kaksoselleen tuon perusrytmin ja eräät vaihtelevat melodiat toistettavaksi, hän kuunteli sitä hetken ja aloitti kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja lisätä elementtejä perustasoon hyödyntämällä käyttöliittymään liittyvää digitaalisen kaksosen ohjausta. Prosessi oli erittäin vaikuttavaa seurata ja on selvää, että kyseessä on enemmän kuin vain äänentallentamiseen ja -toistamiseen sekä prosessointiin liittyvän perusohjelman hyödyntäminen. Digitaalisen kaksosen tuottama lisäarvo oli tässä se, että se antoi yhden, ellei kaksikin lisäporrasta muusikon luovaan prosessiin humaanilla ja artistille soveltuvalla tavalla. Koko prosessi oli yhtäältä hänen omaa henkistä prosessiaan, mutta tuettuna ja autettuna hänen omista humaaneista lähtökohdistaan.
Hernonin mukaan nykyajan virtuaaliset ympäristöt perustuvat pääosin vain näkemiseen, hyvin vähäisessä määrin kuuloon, mutta ei niinkään muihin aisteihin, kuten vaikkapa tuntemiseen. Tällä hetkellä emme siis saa yhteyttä ympäristöömme kuten ihminen saa ollessaan normaalisti yhteydessä eri tiloihin, objekteihin ja muihin ihmisiin. Tuntemisella tarkoitetaan tässä vaikkapa toimistohuonetta, jossa voi tuntea pienen tuulenvireen jonkun avatessa oven ja astuessa sisään. Asteltaessa kohti metaversumin kehittyneempiä sovelluksia, onkin tärkeää miettiä, miten tällaiset asiat otetaan huomioon ja mikä arvo niille anneltaan. Hernon kuvasi esityksessään ansiokkaasti, kuinka arvokasta ”human-centric” lähestymistapa asioiden kehittämisessä on, kun koetaan ja aistitaan asioita hyödyntäen kaikkia aisteja. Jotta tulevista virtuaalisista toimintaympäristöistä voi kehittyä käyttäjilleen motivoivia kokonaisuuksia, on tähän tarpeeseen kyettävä vastaamaan.
Tämä asettaa ilmeisiä haasteita käyttöliittymille ja laitteille, mutta tätäkin kehitystyötä tehdään jo. Esimekiksi Hernon kertoi kehityshankkeesta nimeltä ”Sensory perception in the Virtual”, jossa hyödynnetään erityistä suunnittelijaa, jolla on aistiherkkyys, tuottamaan näkymää teknologisista sovelluksista tähän teemaan. Joka tapauksessa on selvää, että kehittämistarve on suuri ja yksittäiset kehityshankkeet vastaavat monesti vain yksittäiseen tarpeeseen. Metaverse tulee jatkossa leviämään eri tavoin useimmille elämänalueille, joten tutkimusta ja sovelluksia tarvitaan valtavasti.
Sessiossa järjestettiin ajatuksia herättävä paneeli, jossa Hernonin kanssa keskusteli E&Y:n CMO Practice Leader Janet Balis, joka on tunnettu puhuja Humanity 2.0 in the Metaverse teemoista. Mukana fasilitoimassa oli myös Oisin Lunny, johon kannattaa tutustua samoista teemoista. Keskustelussa johtopäätöksiä olivat ainakin suuri varmuus, että etenemme nopeasti kohti fyysisen ja virtuaalisen yhdistäviä hybridiympäristöjä kaikilla elämänalueilla. On selvää, että näemme aukeavat markkinat laadukkaalle ja huomaamattomalle laitteistolle, joka voi liittää meidät virtuaaliseen maailmaan (tästä lisää tuote-nostona). Tämä korostuu, koska emme ole luonnostaan digitaalisia ja tarvitaan erittäin käyttökelpoisia rajapintoja linkittämään meidät erilaisiin virtuaalisiin resursseihin.
Tulevaisuudessa metaverse ilmenee kolmiulotteisena kokemuksena täysin immersiivisesti. Se tulee osaksi normaalia elämää ja siihen totutaan. Tämän kokemuksellisuuden taustalla vaikuttavat useat eri teknologiat, kuten nopeat yhteydet, suorituskykyinen prosessointi, desentralisaatioteknologia ja lohkoketjuteknologia. Lohkoketjuteknologian merkitystä korostaa kehittyvä regulaatio, joka mahdollistaa uuden teknologian käyttöönoton siinä tulevaisuusnäkymässä, johon suuntaan esimerkiksi Euroopan alueella ollaan etenemässä lainsäädännössä.
Ensi vaiheessa metaverse voi käytännössä kehittää kokemusta esimerkiksi ostamisessa ja erilaisissa NFT-sovelluksissa. Balis visioi seuraavana konkreettisena merkittävänä sovelluskohteena ns. employee experience -kokonaisuuden. On iso kysymys, kuinka luodaan lisäarvoa työntekijälle tarjoamalla työympäristö, joka parantaa työolosuhteita. Fyysisiä työskentelyolosuhteita ei voida määrättömästi parantaa, mutta se ei välttämättä haittaa, jos sitä voidaan parantaa virtuaalisesti sovelletun metaversen kautta. Jokainen voi helposti visioida itselleen optimaalisen työympäristön, jota voisi tiettyjen elementtien osalta vaihtaa oman halunsa mukaan. Tämä avaa aivan uuden näkökulman esimerkiksi toimisto- ja etätyösuunnitteluun.
On silti selvää, että olemme vielä kovin alussa tässä kehitystyössä ja sovelluksissa on valtavasti uuden luomisen tarvetta. Panelistit pitivät esimerkiksi haptisen (kosketusvaste) teknologian puuttumista monesta sovelluksesta eräänä esimerkkinä, jota tulisi edistää. Haptisuus, kuten tiedetään esimerkiksi älypuhelimista, lisää käytettävyyttä ja voi osaltaan merkittävästi parantaa kokemusta. Tässäkin teknologia on jo olemassa, mutta sovellukset vielä puuttuvat.
Lisäksi esityksissä ja paneelissa käsiteltiin tulevaisuuden hybridiympäristöissä kehittyviä ihmisten identiteettejä, joista on puhuttu julkisuudessa vielä varsin rajallisesti. Eräät voivat muistaa Habbo-hotel -pelin, joka voi tarjota konkreettisen näkökulman tähän teemaan. Halutaanko metaverseen kopioida ihmisen arjessa näyttäytyvä identiteetti vai ollaanko metaversessa jotain ihan muuta? Miten voidaan identifioitua eri ryhmissä eri tavoin? Työympäristössä ehkä asiallisesti omana arkiminänä ja luovassa ryhmässä mielikuvituksellisena olentona? Näitä asioita on syytä käsitellä, koska samaan aikaan yhteiskunnissa on käynnissä erilaisia regulaatiomääritteitä, jotka perusteiltaan ottavat kantaa myös tähän kokonaisuuteen.
Samaan teemaan liittyy myös pohdinta tasa-arvosta ja pääsystä metaverseen, jossa sosioekonominen näkökulma on tärkeä. Voisiko metaverse avata enemmän mahdollisuuksia tasa-arvoisempaan vuorovaikutukseen ajankohtaisilla foorumeilla? Miten voimme varmistaa, että kaikilla olisi pääsy metaverseen sekä taidot hyödyntää sitä tulevaisuudessa? Parhaimmillaan metaverse voi tarjota uuden muodon itseilmaisulle avaten rajattomat mahdollisuudet toteuttaa itseään eri tavoin ja siten sen voisi ajatella kiinnostavan kaikkia, kunhan asiasta vain puhutaan avoimesti. On tärkeää, että tätä konseptia ja sen käsittelyä perusteista lähtien pyritään aktiivisesti tukemaan kaikissa ryhmissä, jotta yleinen tietoisuus asiasta voi lisääntyä ja mahdollisesti kiinnostus konseptiin ja sen takana olevaan teknologiaan kehittyä.
Yritysten sovelluksia
Yrityksiä oli paikalla lukemattomasti ja hyviä yhteenvetoja MWC2022-esitellyistä tuotteista löytyy helposti verkon syövereistä etsimällä.
Dell esitteli osastollaan The Connected Classroom -konseptia, joka oli kokonaisuutena vaikuttava ja epäilemättä suomalaisille kiinnostava.
Uuden teknologian ottaminen käyttöön opetuksessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on monesta syystä kannatettavaa. Digitaalisten ratkaisujen kyky havainnollistaa ja motivoida opiskelijoita on selvä ja lisäksi vuorovaikutteisuuteen sekä digitaalisissa ympäristöissä toimimista on hyvä tukea oppimisen alusta lähtien.
Vuzix esitteli vaikuttavan käytännön esimerkin huomaamattomasta käyttöliittymästä metaverseen. Vuzixin erittäin kevyet ja tavanomaisen tuntuiset silmälasipokat, joihin oli kytketty lisätyn todellisuuden näkymien integroivat läpinäkyvät näyttöelementit. Pokat olivat hyvin kevyet ja mukavat. Akkupaketti oli kytketty esimerkeissä työmaalla käytössä olevaan suojakypärään, jolloin painoa ei tuntenut erikseen lainkaan. Näytön näkymä oli erittäin tarkka ja käyttökelpoinen antaen käyttäjälleen näkymän osin läpi näytöstä. Pokat yhdistyvät tarvittaessa cellural-verkkoon tai lähiverkkoon ja mukana on kiihtyvyysanturit sekä lokaatiosensori, jotka mahdollistavat työnaikaisen käyttäjän ohjauksen ja tarkkojen tietojen välittämisen.
Näiden lisäksi esillä oli luonnollisesti suuri määrä päätelaitteita, verkon ja eri verkkoteknologioiden elementtien, ohjelmistojen, komponenttien ja esimerkiksi tietoturvan osalta. Palvelutuottajia, jotka räätälöivät palveluitaan asiakkaan tarpeisiin eri näkökulmista oli tarjolla useampiakin. Esillä oli myös konkreettisesti uusia droneja, erilaisia sensoreita soveltuen lähes mihin tahansa mittaukseen ja datasiirtoon. Metaverse oli kaiken läpileikkaava teema, samoin kestävän kehityksen ja energian käytön hallinta korostuivat.
Oululainen yrittäjä, otathan yhteyttä rohkeasti näistä teemoista. Messuilla sivutut teemat ovat kansainvälisesti erittäin ajankohtaisia ja markkinat avautuvat lähitulevaisuudessa suurella volyymilla. Käymme BusinessOulussa mielellämme tarkemmin teidän mahdollisuuksianne läpi ja voimme olla mukana avaamassa yhteyksiä potentiaalisiin kumppaneihin sekä kartoittaa muutenkin yhteistyömahdollisuuksia. Näillä terveisillä kevättä kohti!
Jussi Leponiemi
asiakkuuspäällikkö, ICT
044 2387 860
jussi.leponiemi@businessoulu.com