Medialle - Lehdistötiedotteet ja materiaalipankki

Kansainväliset osaajat viihtyvät Suomessa hyvin – mutta verkostojen puute vaikeuttaa kotiutumista

Julkaistu 14.03.2023


Suomella on paljon syytä tyytyväisyyteen siinä, miten kansainväliset osaajat tänne asettuvat. Esimerkiksi suurin osa ulkomaalaisista opiskelijoista on kotiutunut hyvin ja nopeasti, kertoo uusi tutkimus kansainvälisistä osaajista Suomessa.

Oulun kaupunki on ollut mukana kansallisen tason tutkimushankkeessa, jossa etsitään keinoja kansainvälisten osaajien saamiseksi Suomeen. Yksi hankkeen pääkysymyksistä on ollut, miten Suomesta voi tulla osaajia kutsuva ja sitouttava maa, jonne ulkomaalaisen on vaivatonta tulla töihin.

Tutkimus kertoo, että enemmistö kansainvälisistä osaajista kotiutuu Suomeen nopeasti: on töitä, ystäviä ja verkostoja.

Taustastaan riippumatta monet Suomessa asuvat kansainväliset osaajat kuitenkin törmäävät siihen, että työnantajat eivät arvosta ulkomailla hankittua osaamista, verkostoihin on vaikea päästä ja puolisoiden sopeutumisvaikeudet haittaavat kotiutumista.

Joustoa kielitaitovaatimuksiin?

Tutkimustulosten mukaan sosiaaliset verkostot ovat erittäin tärkeitä kansainvälisten osaajien kotiutumisessa ja työllistymisessä. Monilla on kuitenkin vaikeuksia löytää suomalaisia ystäviä. Työtä tekevistä tai hakevista sekä opiskelijoista liki puolet sanoo, että vaikeus saada ystäviä on hankaloittanut kotiutumista.

Ystävät ja muut sosiaaliset verkostot vaikuttavat myös työllistymismahdollisuuksiin. Lähes joka kolmas on löytänyt nykyisen työpaikkansa omien verkostojensa kautta. Työmahdollisuuksien löytämiseen kysytään tukea myös ystäviltä.

– Monilla osaajilla on halua tulla Suomeen ja tehdä täällä töitä, mutta ei millä hinnalla tahansa. Voisimme yhteiskuntana voittaa paljon, jos meillä olisi kykyä ja rohkeutta miettiä uudelleen työtehtävien kielitaitovaatimuksia, avata tulijoille sosiaalisia piirejämme ja hyödyntää monipuolisesti heidän osaamistaan sekä kansainvälisiä kontaktejaan, johtaja Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta kertoo tiedotteessa.

Monet kansainväliset osaajat toivovat, että suomalainen työelämä olisi kielitaitovaatimuksiltaan nykyistä joustavampi. Heidän mielestään työnantajat voisivat miettiä tarkemmin, onko sujuva suomen tai ruotsin kielen taito aina välttämätöntä.

– Meille pitäisi olla kunniatehtävä, että tänne tulijat kotiutuvat Suomeen mahdollisimman hyvin. Samalla meidän on ymmärrettävä se, että esimerkiksi kaikissa töissä ei tarvitse osata täydellistä suomen tai ruotsin kieltä ja että samalla voimme kunnioittaa erilaisia kulttuureja, sanoo puheenjohtaja Jari Jokinen Teollisuuden palkansaajista.

Työelämäverkostoihin vahvistusta?

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat arvostavat Suomessa koulutuksen korkeaa laatua, elintasoa ja luonnonläheisyyttä.

Hyvistä kokemuksista huolimatta vajaa puolet pitää muuttoa Suomesta opintojen jälkeen erittäin tai jokseenkin todennäköisenä.

Noin kolmannes arvioi mahdollisuutensa edetä uralla Suomessa heikoksi. Yhtä moni kaipaa tukea kielen oppimiseen, työnhakukoulutusta ja tilaisuuksia verkostoitua suomalaisten yritysten kanssa.

Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen on rahoittanut Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Keva, Tekniikan akateemiset, Teollisuuden palkansaajat, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland, sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit. Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus.