BusinessOulu

Medialle - Lehdistötiedotteet ja materiaalipankki

Innovaatiot jalostuvat tuotteiksi ja palveluiksi yhteistyöllä

Julkaistu 09.09.2019

Yhteiskehittäminen on tärkeä elementti kaikessa Oulun innovaatioallianssin toiminnassa, ja ketterän kaupallistamisen ekosysteemissä se on keskiössä.

Kuva: Vasta perustetun innovaatiokeskuksen väki. Ketterän kaupallistamisen verkostojohtaja Sami Niemelä viidentenä vasemmalta. © Oulun yliopisto

Oulun innovaatioallianssi (OIA) perustuu Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oamkin, VTT:n ja Technopolis Oyj:n vuonna 2009 muodostamaan strategiseen sopimukseen. Nykyisiin sopimuskumppaneihin kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä ja Luonnonvarakeskus Luke. Allianssi jatkaa Oulun pitkää perinnettä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän sekä julkisen sektorin välisessä yhteistyössä.

OIA:n tavoitteena on vahvistaa Oulua kansainvälisenä ja Pohjoismaiden nopeimmin kasvavana kaupunkiseutuna, joka on huippupaikka liiketoiminnan kasvulle ja uusille avauksille. Kahdeksan sitoutuneen sopimuskumppanin strateginen yhteenliittymä keskittää Oulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan neljään ekosysteemiin, joilla Oulu on tarkoitus viedä maailman huipulle: Teollisuus 2026, OuluHealth, ICT ja digitalisaatio sekä Ketterä kaupallistaminen.

Yhteiskehittäminen on avainsana ketterän kaupallistamisen ekosysteemissä. Eri toimijat yrityksistä julkisiin organisaatioihin ja yksittäisiin henkilöihin vastaavat ekosysteemin tapahtumista, ohjelmista ja palveluista. Koko tarjonta muodostaa laajan valikoiman kaupallistamiseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Vaikka ketterän kaupallistamisen ekosysteemiä virallisesti koordinoi Oulun ammattikorkeakoulu, sen käyttövoimana on yli 20 000 korkeakouluopiskelijaa sekä lukemattomia tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Koko innovaatioallianssin toimintamalli on erityinen ja ainutlaatuinen ainakin eurooppalaisessa mittakaavassa.

”Teemme jopa maailmanlaajuisesti merkittävää työtä. Ketterän kaupallistamisen ekosysteemin tehtävä on huolehtia siitä, että panostukset innovaatiopuolella realisoituvat myös taloudellisessa mielessä. Toiminnan tulisi ulottua aina tuotekehityksen puolelle asti”, sanoo OIA:n Ketterän kaupallistamisen verkostojohtaja Sami Niemelä.

”Emme odota, että joku tutkimusryhmä tai organisaatio tuo valmiin tuotteen ja sanoo, että myykää tuota. Sehän ei ole kaupallistamista nykyisen käsityksen mukaan. Meidän tulisi olla jatkuvasti lähempänä innovaatiotoiminnan ydintä”, hän huomauttaa.

”Terminä kaupallistaminen viekin ehkä ajatukset turhan pitkälle liiketoimintaan ja markkinapuolelle. Tosiasiassa olemme aika lähellä tuotekehitysprosessia ja ensimmäisiä askeleita siinä, kun ollaan valmista tuotetta tai palvelua viemässä markkinoille”, Niemelä jatkaa.

Vuoteen 2025 mennessä ekosysteemin tehtävänä on tarjota Pohjois-Euroopan yrittäjämyönteisintä korkeakoulutusta, jonka ytimessä ovat yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen. Tuolloin Oulu on myös suomalaisen myyntiosaamisen kärjessä ja tarjoaa monipuolisimman valikoiman startup-ohjelmia pohjoisen parhaana korkean teknologian startupien keskittymänä.

”Myyntiosaamisen kehittämisestä voidaan hyvänä esimerkkinä mainita Myyntiosaaminen kasvun keskiöön (Myski) -hanke. Yritykset ovat olleet siinä todella innolla mukana, ja on harvinaista, että hanke tällä tavalla herättää yritykset. Mitä ilmeisimmin myyntiosaamisessa on ollut jonkinlainen pullonkaula”, Niemelä miettii.

Korkeakoulujen yhteinen innovaatiokeskus panostaa yritysyhteistyöhön

Juuri avattiin myös Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun perustama yhteinen innovaatiokeskus. Sen tarkoituksena on auttaa elinkeinoelämää käyttämään tutkimusta innovaatioiden ja tuotteiden kehittämiseen. Innovaatiokeskus myös auttaa tutkijoita jalostamaan tutkimustuloksia eteenpäin sekä tukee ja valmentaa yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita.

”On helppo ajatella, että allianssilla on ollut vaikutusta, kun näin merkittävä avaus saatiin tähän kohtaan, missä ketterän kaupallistamisen osalta on ollut kipupiste. On tiedossa, että ideaa ja ajatusvirtaa on tuollaisessa kahden korkeakoulun muodostamassa kompleksissa aivan valtavasti”, Niemelä hahmottelee.

Keskitettyjen palvelujen kautta yritykset hyötyvät lähes 25 000 yliopiston ja ammattikorkeakoulun osaajan tuoreimmasta tietotaidosta. Innovaatiokeskuksen keskeinen päämäärä on tehdä korkeakouluyhteistyö yrityksille mahdollisimman helpoksi löytämällä parhaiten sopivat kumppanit ja yhteistyömuodot. Se myös auttaa yhteistyön rahoituksen hakemisessa.

Innovaatiokeskus syventää korkeakoulujen aiempaa, menestyksekästä yritysyhteistyötä. Yhteistyö tiivistyy edelleen vuonna 2020, jolloin merkittävä osa Oulun ammattikorkeakoulun toiminnoista muuttaa Linnanmaan yliopistokampukselle. Sosiaali- ja terveysalan toiminta jatkaa osana Kontinkankaan innovaatioympäristöä.

Innovaatiokeskuksessa työskentelee yhteensä 10 henkilöä molemmista korkeakouluista. Tehtäväkentät on jaettu kolmeen painopistealueeseen: IPR eli immateriaalioikeudet ja teknologian siirto, liiketoiminnan kehittäminen ja yritysyhteistyö.

”Kun en ole itse ollut tätä kokonaisuutta tekemässä, voin vilpittömästi sanoa, että se on erittäin hyvin mietitty. En yhtäkkiä keksi, mitä siitä näiden kolmen painopistealueen lisäksi puuttuisi”, Niemelä toteaa.

Pääfokus toiminnoissa eikä seinissä

Niemelä nostaa innovaatioallianssin toiminnoista esiin vielä kaupungin sisäisen hubikehityksen. Tärkeitä komplekseja on muodostumassa nyt eri puolille Oulua.

”Esimerkiksi Linnanmaan yhteiskampus olisi ehkä syntynyt ilman allianssitoimintaakin, mutta sen kärjet kuten innovaatiot ja yrittäjyyden keskeinen rooli ovat tuttuja. Samoin Kontinkankaan alueessa on valtava potentiaali, kun ajattelee sitä, miten vaikkapa tulevaisuuden sairaalaa voidaan hyödyntää kaupallistamisessa. Kolmantena nostaisin esiin ensi vuonna avattavan BusinessAseman keskustassa. Siitäkin tulee kansainvälisesti merkittävän moniulotteinen, eri toimijoita yhdistävä kompleksi”, Niemelä visioi.

Kaikki nämä ovat konkreettisia esimerkkejä innovaatioallianssin yhteistyöstä. Pääfokus on Niemelän mukaan nimenomaan toiminnoissa eikä seinien rakentamisessa.

”OIA on niin ainutlaatuinen konsepti, että se olisi varmaan hyvä matkailunähtävyyskin, jos meillä olisi jokin yksittäinen paikka. Joskus sähköpostiin tulee yhteydenottoja, joissa kysytään mahdollisuutta tulla vierailulle Oulun innovaatioallianssiin. Sanon, että ottakaa taksi lentokentältä, niin minä annan teille karttapisteet, joita seuraamalla voitte käydä katsomassa sitä”, hän nauraa.

”Ehkä tämä on määritelmällisesti enemmänkin strateginen allianssi. On tärkeää, että saamme eri organisaatiot, joilla on jokin yhteinen rajapinta, säännöllisesti saman pöydän ääreen miettimään, mikä olisi tälle alueelle parasta. Olennaista on myös, että niin kaupungin johto kuin eri organisaatioiden ylimmät tahot ovat toiminnassa ja keskusteluissa mukana.”

Oulun innovaatioallianssin yhteistyöverkosto ulottuu pitkälle virallisten kumppanien ulkopuolelle.

”Erityisen ilahduttavaa ketterän kaupallistamisen ekosysteeminkin puolella on ollut se, että myös ne tahot, jotka eivät ole innovaatioallianssin virallisia sopimuskumppaneita, ovat lähteneet heti alusta asti yhteistyöhön mukaan. Se on jotenkin kirjoitettu oululaisten toimijoiden DNA:han, että yhdessä näitä juttuja tehdään”, Niemelä päättää.