Medialle - Lehdistötiedotteet ja materiaalipankki

Coronarian palvelut ulottuvat digitaalisina pienillekin paikkakunnille

Julkaistu 19.08.2019

Digitaalisen stetoskoopin avulla lääkäri voi kuunnella sydänääniä, vaikka asiakas olisi toisella puolella Suomea. Puheterapeutti voi harjoittaa lapsen puhetta etäyhteyden päästä yhtä tehokkaasti kuin kasvokkainkin. Oululaislähtöinen Coronaria on edelläkävijä perusterveyden, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen digitaalisissa etäpalveluissa.

Kuva: Etäyhteyden avulla Coronarian psykologi voi auttaa asiakkaitaan, asuivat he sitten missäpäin Suomea hyvänsä.

Puheterapeuteista on pula kasvukeskusten ulkopuolella. Joillakin paikkakunnilla puheterapiaan voi olla jopa muutaman vuoden jono.

Coronaria vastaa tilanteeseen tarjoamalla etäterapiaa eri puolille Suomea. Viime vuoden aikana Coronaria tuotti yli 2500 etäpuheterapiatapaamista.

Suurin osa Coronarian puheterapeuteista työskentelee Oulussa. Tämä joukko toteuttaa etäyhteyden avulla puheterapiaa esimerkiksi Joensuuhun, Lieksaan, Lappeenrantaan, Kotkaan, Hämeenlinnaan, Lahteen, Poriin, Posiolle ja Taivalkoskelle.

”Kuntien kanssa meillä on sopimus etäterapiapalveluiden tarjoamisesta paikallisissa etätoimipisteissä, joissa terapiatilainteisiin osallistuu aina myös oma avustajamme”, kertoo Coronarian etäpuheterapiapalveluja kehittävä puheterapeutti Johanna Naamanka Tampereelta.

Etäterapiaa annetaan lisäksi kouluissa ja kodeissa. Silloinkin esimerkiksi lapsen tai kehitysvammaisen asiakkaan kanssa terapiatilanteessa on aina avustaja, vaikkapa perheenjäsen.

”Etäterapian etuihin kuuluu se, että käytäntöjä saadaan vietyä suoraan arkeen. Kun vanhemmat ja sisaruksetkin voivat osallistua terapiahetkeen, he näkevät, miten harjoituksia voi kotona tehdä”, Naamanka sanoo.

Tärkein hyöty etäterapiassa on tietysti se, että terapeutti ja asiakas saadaan yhteen. Etäpalvelun avulla pystytään tarjoamaan asiantuntija-apua juuri tiettyihin tarpeisiin.

”Esimerkiksi änkytykseen erikoistuneita terapeutteja ei ole joka paikkakunnalla”, Naamanka tietää.

Monia hoitotutkimuksia voidaan tehdä etänä

Coronarian etäpalveluihin kuuluu puheterapian, fysioterapian, toimintaterapian ja psykoterapian kaltaisen kuntoutuksen lisäksi muun muassa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja työterveyden etävastaanotot, etäanalyysit ja etälausunnot. Vuodessa Coronarian asiantuntijat tekevät yli 150 000 etäkonsultaatiota.

”Digitaaliset etäpalvelut täydentävät lähipalveluita. Aina ei tarvitse lähteä satojen kilometrien päähän sairaalaan kontrollikäynnille, kun se voidaan hoitaa etävastaanoton kautta”, toteaa Coronarian erikoissairaanhoidon projektijohtaja Susanna Männikkö, joka johtaa myös Coronarian Uniklinikan ja analyysipalveluiden liiketoimintaa.

Etävastaanottoja ja digitaalisia palveluja on kymmenissä terveyskeskuksissa eri puolilla Suomea, ja näin voidaan tarjota erikoislääkärien osaamista pienemmillekin paikkakunnille.

”Etävastaanotolla voidaan hyödyntää esimerkiksi digitaalista stetoskooppia tai kameraa, ja lääkäri etäyhteyden päässä kuulee sydänäänet tai näkee tarvittavat kuvat omalta näytöltään. Patologian näytteiden analysointi, röntgenkuvien lausunta, uniapnean seulonta ja sydämen pitkäaikaisrekisteröinti voidaan toteuttaa digitaalisesti”, Männikkö kertoo esimerkkeinä etäpalveluista.

Oulussa työskentelevän puheterapeutti Maria Hervan näytöllä näkyy tehtäviä ja Coronarian etäavustaja.

Etäpalvelu vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin

Kaikkiin tilanteisiin etäpalvelut eivät sovi. Esteitä etäpalveluiden käytölle voivat olla asiakkaan rajoittunut kuulo- tai näkökyky. Myös psykoottinen mielenterveysasiakas on kohdattava kasvokkain.

”Etävastaanottoa tai -terapiaa ei tarjota myöskään silloin, jos asiakas ei sitä halua”, Susanna Männikkö painottaa.

Tutkimusten mukaan etäpalvelut ovat yhtä vaikuttavia kuin lähipalvelut. Joissakin tapauksissa etäpalvelut voivat tehota jopa paremmin. Lapsille etäpalvelu voi olla mukavampi kokemus kuin vieraan ihmisen tapaaminen, sillä tietokoneet ja tabletit ovat pikku asiakkaille tuttuja välineitä, jotka liittyvät peleihin ja leikkeihin.
Männikkö sanoo, että digitaalisten etäpalvelujen ehdoton hyöty on se, että asiakas saa hoitoa nopeasti, paikasta riippumatta.

”Jos mietitään, minkälaisia palveluja on tarjolla Etelä-Suomessa ja minkälaisia Pohjois-Suomessa, ero on suuri. Etäpalvelut mahdollistavat erikoissairaanhoidon ja etäkuntoutuksen pienemmilläkin paikkakunnilla.”

Näin etäpalvelut edistävät alueellisen tasa-arvon toteutumista pitkien välimatkojen maassa.

Etäisyydet ovat tuttuja erityisesti puheterapeuteille, jotka joutuvat yleensä liikkumaan autolla asiakastapaamisiin – ja mittariin kertyy kilometrejä. Puheterapeutti Johanna Naamanka sanoo, että teknologian hyödyntäminen vähentää liikkumisen tarvetta, mikä säästää aikaa ja on ilmastonkin kannalta kestävämpää kuin autoilu.

Miten etäpuheterapia tulevina vuosina kehittyy?

”Tulevaisuudessa teknologia mahdollistaa varmasti sellaisia asioita, joita emme nyt osaa kuvitellakaan. Virtuaalitodellisuutta hyödynnetään yhä enemmän. Ehkä villeimmissä visioissa voisi olla, että asiakas vielä jonain päivänä kohtaisi hologrammiterapeutin”, Naamanka pohtii.