Tehdään hyvää yhdessä

Etsitkö töitä? Suunnitteletko paluuta hoiva-alalle? Tai haluaisitko opiskella uuden alan? Suomalaiset lähihoitajat tekevät työllään astetta parempaa arkea.

Oulun seudulta löytyy runsaasti työpaikkoja hoitotyön ammattilaisille sekä paljon erilaisia koulutuspolkuja. Lähihoitajan koulutus mahdollistaa monipuolisen osaamisen ja ammatin, jossa tehdään merkityksellistä työtä.

Hoiva-ala kaipaa lisää ammattilaisia. Ryhdy sinäkin lähihoitajaksi.

Huomio! Mää hoidan -kampanjan aktiivinen markkinointi on loppunut. Sivulla näkyvät tiedot ovat kuitenkin ajankohtaisia, ellei yrityksen tai oppilaitoksen sivuilla sanota toisin. 

Koulutus

Oletpa sitten koulutusmahdollisuuksia etsivä, peruskoulusta valmistuva nuori tai jo työkokemusta kartuttanut alanvaihtaja, tervetuloa opiskelemaan lähihoitajaksi. Oulun seudulla voi kouluttautua lähihoitajaksi monella eri tapaa.

Viiden oppilaitoksen logot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HAKUVÄYLÄT »


ETSITKÖ SOTEALAN TYÖNTEKIJÄÄ YRITYKSEESI? »


KAIPAATKO TUKEA OMAN POLUN LÖYTÄMISESSÄ TAI OPISKELU- JA TYÖVALMIUKSIEN VAHVISTAMISESSA? »


Mikä työssäsi on merkityksellisintä, Jenna Nurro?

Jussi Kohonen vaihtoi VR:ltä lähihoitajan työhön

Kurkkaa lähihoitajien uratarinoihin


Lähihoitajaopinnoista pätevyys rakkaaseen työhön ja reitti unelma-ammattiin

Elina Loukkola, 41, on aina työskennellyt hoiva-alalla, vaikka häneltä alan koulutus puuttuukin. Laura Raution, 30, unelmana on päästä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Lähihoitajan opinnot sopivat mainiosti kummallekin.

Lue Elinan ja Lauran tarina

Elina Loukkola ja Laura Rautio aloittivat opiskelun Taitotalolla Oulussa toukokuussa 2021. Näillä näkymin he valmistuvat kesällä 2023.

Tutkinto alalle, jolla on toiminut koko työhistoriansa

Elinan kaikki työpaikat ovat olleet hoiva-alalla, vaikka hänellä on catering-alan, puutarhurin, virastomestarin ja vartijan koulutukset. 18-vuotiaana Elina aloitti henkilökohtaisena avustajana monivammaiselle lapselle. Sen jälkeen hän on työskennellyt päiväkodeissa, vanhusten hoivakodeissa, kotiavustajana ja henkilökohtaisena avustajana.

Elina haluaa auttaa muita ihmisiä ja tehdä merkityksellistä työtä. Kotiavustajana hän olisi halunnut tehdä enemmän asiakkaidensa hyväksi, mutta pätevyyden puuttuessa hän ei pystynyt tekemään hoitotyötä. Elinasta tuntui, ettei hän ollut kokonainen eikä voinut tehdä työtä täysillä.

Työkokemus on auttanut Elinaa työpaikan saamisessa, mutta hänen työnsä ovat olleet pätkissä. Pätevöityminen auttaisi häntä pidemmän työsuhteen saamisessa. Hänen tavoitteenaan onkin vakituinen työpaikka.

Ratkaisu ongelmaan löytyi netistä

Lähihoitajan koulutus on ollut Elinan ajatuksissa pitkään. Sopivaa hetkeä ei vaan ole tullut. Perheellisenä myös toimeentuloa ja opintojen sovittamista työelämään on pitänyt miettiä.

Pitäessään taukoa kotihoidon asiakaskäyntien välissä Elina selaili nettiä. Vastaan tuli Taitotalon ilmoitus Oulussa alkavasta lähihoitajan koulutuksesta. Hän soitti saman tien Taitotalolle kyselläkseen lisätietoa. Kun selvisi, että hän voi työskennellä opiskelujen ohessa ja saada aikuiskoulutusrahaa, asia tuntui hänelle selvältä.

– Olin niin iloinen, kun olin niin kauan haaveillut asiasta. Tuli vaan sellainen tunne, että tämä on oikein. Tuntui, että nyt Elinaa viedään ja löytyi oikea opiskelupaikka. Laitoin viestiä työkaverilleni, ja hänkin haki koulutukseen. 

Nyt opiskelu on sujunut hyvin, vaikka nuorena opiskelu oli Elinalle todella vaikeaa. Hän nauttii opiskelusta, vaikka ihan kaikkien asioiden oppiminen etänä ei ole helppoa. Kaikki tentit ovat kuitenkin menneet läpi.

 Haluan oppia perussairauksista, lääkehoidosta, haavan hoidosta ja muista asioista. Ne kiinnostavat minua.

Ensimmäisestä harjoittelusta työpaikka

Elina oli viime syksynä opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa Niemenrannan koululla, ja sen aikana hänelle tarjottiin työpaikkaa. Nyt hän toimii 1. luokalla avustajana ja opettajan työparina. Hän auttaa lapsia, jotka tarvitsevat opinnoissaan tukea.

Opintojen ja koululla työskentelyn yhdistäminen on onnistunut hyvin. Elinalla on töitä 23 tuntia viikossa, ja hänen työvuoronsa suunnitellaan rehtorin kanssa niin, että Elina pystyy osallistumaan omiin lähihoitajaopintoihinsa.

Pätevöitymisen myötä Elina pystyy tekemään täysillä työtään hoiva-alalla. Elina pitää ohjaavasta työstä ja lasten kanssa taiteilusta.

Osaamisalan valinta vaikeaa, kun kaikki alat tuntuvat tärkeiltä

Elina ei vielä ole päättänyt, minkä osaamisalan hän valitsee. Koska työskentely kaikilla sote-aloilla kiinnostaa häntä, kaikki Oulussa valittavana olevat vaihtoehdot sopivat hänelle.

Sairaanhoito ja huolenpito on Elinalle hyvä vaihtoehto, koska siitä hän saisi eniten uutta osaamista. Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen sekä lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalat eivät kuitenkaan ole poissuljettuja.

Elina odottaa tulevia työssäoppimisjaksoja, jotka tapahtuvat erilaisissa ympäristöissä. Hän luottaa siihen, että päästessään harjoittelemaan erilaisissa paikoissa työpaikkaohjaajan opastuksessa omat ajatukset selkiytyvät.

Osaamisalansa hän valitsee harjoitteluiden jälkeen.

Matkalla unelma-ammattiin

Jo lukiossa Laura halusi sairaanhoitajaksi. Hän haki opiskelemaan unelma-ammattinsa, mutta todistus ei riittänyt opiskelupaikan saamiseksi. Avoin ja asiakaslähtöinen Laura opiskeli vastaanottovirkailijaksi. Hän ehti olla kuusi vuotta koulutustaan vastaavassa työssä, kunnes tuli lomautetuksi koronan vuoksi.

Lomautuksen aikana unelma sairaanhoitajan ammatista nousi pintaan. Parantaakseen mahdollisuuksiaan päästä korkeakouluun, Laura haluaa kuitenkin tuoreen todistuksen paremmilla arvosanoilla. Lähihoitajan tutkinnosta saa jatko-opintokelpoisuuden sairaanhoitajan opintoihin, ja siksi hän päätti hakea mukaan.

– Arvostan sitä, että Taitotalon opiskelijavalinnoissa haastattelulla oli suuri merkitys. Soveltuvuus ja elämänkokemus vaikuttavat enemmän kuin vaikka lukion matikan numero.

Kaksivuotinen koulutus tuntuu Laurasta hyvältä, koska hänen tarkoituksenaan on jatkaa opintoja. Taitotalon koulutuksessa Laura pitää myös siitä, että osan aineista voi suorittaa omaan tahtiin. Hän onkin suorittanut kursseja vähän suunniteltua nopeammin. Lisäksi hän sai edeltävästä koulutuksestaan hyväksilukuja.

– Opiskelu on sujunut hyvin. On tullut sellainen olo, ettei olekaan niin tyhmä. Matikka oli tosi vaikeaa lukiossa, mutta nyt kaikki tentit ovat menneet kerralla läpi hyvin arvosanoin.

Lähihoitajaopinnoissaan Laura aikoo valita sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalan.

– Siinä keskitytään asioihin, joita sairaalassa pitää osata. Ja se on paras polku sairaanhoitajaksi.

Laura haluaa tehdä lähihoitajan työtä ja saada jatko-opintokelpoisuuden sairaanhoitajaksi.

Raskas, mutta palkitseva ammatti

Vahvuuksiensa ja luonteenpiirteidensä ansiosta Laura uskoo soveltuvansa hyvin hoitoalalle. Hänellä on realistinen kuva hoitajan työstä, koska hänen äitinsä, tätinsä ja paras ystävänsä työskentelevät lähihoitajina. Laura tietää työn olevan raskasta, mutta erittäin palkitsevaa. Myös hoitajapula ja sen vaikutukset hoitajien työhön ovat tiedossa.

– Haluan helpottaa hoitajapulaa. Hoitoalalla on hyvät työllistymismahdollisuudet, eivätkä työt ole niin kausiluonteisia kuin matkailu- ja ravitsemusalalla.

Koulutuksessa huomioitu opiskelijoiden jaksaminen

Taitotalolla kehitetään koulutusta palautteiden perusteella. Lähihoitajan opintoihin kuuluu monia työläitä opintokokonaisuuksia, joiden suorittaminen samanaikaisesti kävisi raskaaksi.

Esimerkiksi anatomia ja kansansairaudet ovat erillisiä aineitta, joita aikaisemmin opiskeltiin yhtä aikaa. Nyt anatomiaa opiskeltiin syksyllä ja kansansairauksia keväällä, ja uusi aikataulu helpottaa opiskelua.

– Tunneista on tehty sellaisia, että kaikki jaksavat. Välillä on luentoja, ja välillä tehdään ryhmätöitä. Kaikille löytyy mieluisia opiskelutapoja, eikä keskittyminen pääse niin helposti herpaantumaan, Laura pohtii.

– Kouluttajat ovat todella hyviä, vaikka opetus on käytännössä ollut kokonaan etänä. Ja harjoittelu on todella tärkeää oppimisessa, Elina kertoo.

Huippu opettaja saa kiitosta

Kimmo Auvinen toimii Elinan ja Lauran ryhmän kouluttajana, ja hän auttaa Oulun ryhmää muissakin opintoihin liittyvissä asioissa. Naiset ovat todella tyytyväisiä Kimmolta saamaansa tukeen ja apuun.

He kiittelevät Kimmoa siitä, että hän on helposti lähestyttävä. Yhteydenottokynnys on matala, ja hänelle on helppo laittaa viestiä koska tahansa.

– Kimmo on ihana ope ja niin auttavainen. Häneltä on saanut hyviä neuvoja opintojen suunnittelussa, arviointikeskusteluihin valmistautuessa ja monissa muissa asioissa, Laura kertoo.

– Kimmon apu on ollut todella tärkeää opintojen etenemisen kannalta, Elina lisää.

Uuteen luokkaan harjoittelemaan hoitotaitoja

Koronarajoitusten vuoksi opiskelu on tähän asti tapahtunut lähinnä etänä, mutta maaliskuussa lähihoitajaopiskelijat pääsevät kaivattuisin lähiopintoihin.

Taitotalon Oulun toimipisteessä on hoitajaopiskelijoille oma uutuudenkarhea luokka, jossa he pääsevät harjoittelemaan lähihoitajalta vaadittavia käytännöntaitoja. Laura ja Elina odottavatkin pääsemistä harjoittelemaan muun muassa haavan hoitoa ja muita työssä tarvittavia tehtäviä.

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Taitotalo.fi-sivustolla.

Greta Pöyskö BusinessAsemalla

Greta Pöyskö, 22: ”Yksi asia tekee työpäivästä paremman”

Yläasteella Greta Pöysköllä oli kaksi vaihtoehtoa mielessään: hän pyrkisi joko lukioon tai lähihoitajaopintoihin. Nyt hän työskentelee lähihoitajana Oulun kaupungin resurssipoolissa ja takana on kolme vuotta työelämää.

Lue Gretan tarina

Yläasteen viimeisellä luokalla Greta Pöysköllä oli kaksi vaihtoehtoa mielessään: hän pyrkisi joko lukioon tai lähihoitajaopintoihin.

Hän haki molempiin ja päätyi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa Ouluun.

– Olen aina ajatellut, että haluan tehdä aikuisena hoitotyötä. Lähihoitajan ammatti on tykyttänyt takaraivossa.

– Onneksi pari ystävääni pääsi opiskelemaan samaan paikkaan. Ensimmäisen vuoden kuljin Ruukista Ouluun linja-autolla ja junalla, kunnes muutin toisen vuoden alussa opiskelukavereideni kanssa kimppakämppään.

Oulun seudun ammattiopistossa vierähti kolme vuotta. Greta valmistui lähihoitajaksi vuonna 2018.

Opintojaan Greta kuvailee käytännönläheisiksi, mikä oli hänelle mieluisa tapa opiskella ammattiin. Haasteitakin riitti mukavasti, mutta ne eivät lannistaneet opiskelijan intoa.

Erityisesti viimeinen opintojakso vaati paljon, mutta kokonaisuudessaan opinnot sujuivat Gretan mielestä melko leppoisasti ja hän pääsi niistä läpi hyvillä arvosanoilla.

– Harjoittelun tein kaupungin Kontinkankaan kotihoitoyksikössä, sekä suuntauduin osaamisalallani sairaanhoitoon ja huolenpitoon.

– Kotihoito on selvästi mun juttu ja heti valmistumiseni jälkeen sain työpaikan.

Nyt Greta on 22-vuotias ja hän asuu edelleen Oulussa. Takana on kolmisen vuotta alan töitä.

– Työskentelen lähihoitajana Oulun kaupungin resurssipoolissa, joka tarkoittaa käytännössä eräänlaista varahenkilöstöpankkia. Menen töihin päivittäisen henkilöstötarpeen mukaan sinne, mihin on tarvetta. Joskus tiedän sijaintini muutamaa päivää aiemmin, toisinaan vasta samana päivänä.

Työssään Greta tarvitsee oman auton, sillä hänen työpäivänsä ovat erittäin liikkuvaisia. Työskentelykenttä on laaja: asiakaskäyntejä voi olla missä tahansa Oulunsalo–Haukipudas–Kiiminki-akselilla.

Arkiaamunsa hän aloittaa kello 6.45 sen tiimin toimistosta, johon hänet on silloin varattu. Yhdessä vuorossa on hänen mukaansa 10–15 asiakaskäyntiä.

– Jokaisella asiakkaalla on yksilölliset tarpeensa. He kaipaavat muun muassa lääkehoitoa ja hygienia-apua. Jotkut asiakkaat tarvitsevat kahden hoitajan apua ja silloin menen työkaverini kanssa kahdestaan.

Työtään Greta tekee kahdessa eri vuorossa. Hän saa työvuorolistan aina kolmeksi viikoksi kerrallaan, ja siinä on aina yksi vapaa viikonloppu.

Välillä hän ottaa yhteyden asiakkaaseen virtuaalisesti ja tapaa tämän tietokoneen välityksellä.

Lähihoitajan työssä hän pitää varsinkin sen monipuolisuudesta. Hänen mukaansa työ antaa loistavat valmiudet, jos hän joskus haluaa lähteä kouluttautumaan lisää.

– Tykkään vaihtelevasta työstäni. Tässä ei tule ainakaan jämähdettyä yhteen paikkaan. Kesällä voi käydä pihalla asiakkaan kanssa ja kysellä kuulumisia. Ruokatauoillani saan tutustua työkavereihini ja porista heidän kanssaan.

Vapaa-ajallaan hän rentoutuu mieluiten kavereidensa ja perheensä seurassa. Hän myös mielellään ulkoilee ja tekee erilaisia aktiviteettejä.

Iso etu on hänen mielestään se, että hän pystyy resurssipoolilaisena suunnittelemaan omat työvuoronsa ja näin organisoimaan joustavammin omia menojaan.

Positiivinen asenne ja auttamisen halu vievät pitkälle lähihoitajan työssä, Greta uskoo. Myös aitoa läsnäoloa täytyy olla mukana joka päivä.

– Työni on merkityksellistä varsinkin siitä näkökulmasta, että asiakkaat saavat olla kotona mahdollisimman pitkään. Tässä työssä lähihoitaja auttaa ja ennen kaikkea mahdollistaa kotiasumisen.

– Meitä lähihoitajia tarvitaan, ja sen kuuleminen etenkin asiakkaalta tekee päivästä paremman.

Millaista on opiskella lähihoitajaksi? Oululaiset Nanna, 16, ja Saana, 18, kertovat

Nanna Säävälä ja Saana Jurvakainen suosittelevat lähihoitajan opintoja kaikille, jotka tykkäävät työskennellä ihmisten kanssa ja joilla on halu auttaa muita.

Lue Nannan ja Saanan tarina

Oululainen Nanna Säävälä, 16, opiskelee lähihoitajaksi OSAO:n sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Meneillään on Nannan ensimmäinen opiskeluvuosi.

Lähihoitajan opinnoista Nanna innostui yläkoulun aikana. Hän oli pohtinut mahdollista tulevaa ammattiaan ja esille oli noussut etenkin ihmisläheisen työn tekeminen.

– Haluaisin työskennellä tulevaisuudessa muun muassa lasten kanssa. Ensimmäisen harjoitteluni jälkeen tuo tunne vahvistui ja yhdeksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi nousi päiväkoti. Yllätyin siitä, miten paljon lapset antavat ja opettavat. Yksikään työpäivä ei ollut samanlainen enkä koskaan tiennyt, mitä päivä tuo tullessaan, Nanna sanoo.

Kun Nanna mietti yläkoulun viimeisellä luokalla yhteishaun valintoja, lähihoitajan opinnot olivat ykkössijalla. Hänen henkilökohtaisissa valinnoissaan toisena tulivat lukio-opinnot, mutta ne eivät yksinään olleet tarpeeksi houkuttelevat. Keskustelut opon kanssa vahvistivat hänen päätöksiään.

– Lukio-opinnoista puhutaan usein siihen tyyliin, että ylioppilaat pääsevät minne tahansa. Mutta se ei mene välttämättä käytännössä niin. Mutta lähihoitajan opintojen jälkeen saan ainakin ammatin ja pääsen työhön, joka oikeasti kiinnostaa minua.

Kevään yhteishaussa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoihin voivat hakea he, jotka päättävät peruskoulunsa tai jolla ei ole aikaisempaa tutkintoa. Nanna kertoo jännittäneensä soveltuvuuskokeita, joihin kuului muun muassa psykologiset testit ja psykologin haastattelu.

– Jälkeenpäin olen miettinyt, että stressasin ehkä liikaa. Soveltuvuuskokeisiin ei pystynyt etukäteen valmistautumaan, mutta joitakin vastauksia pohdin etukäteen. Esimerkiksi miksi tämä ala kiinnostaa minua?

Nanna aloitti opintonsa elokuussa 2021. Tuolloin hän oli eniten huolissaan siitä, saisiko hän ystäviä muista lähihoitajaopiskelijoista. Kukaan omista ystävistä ei hakenut kyseisiin opintoihin ja koko luokka oli täynnä uusia ihmisiä.

– Vaikka aluksi ei olisikaan yhtään tuttua, ei siksi kannata jättää hakematta opintoihin. Olen nyt ylpeä itsestäni, että hain näihin opintoihin, jotka minua kiinnostivat, ja olen lähtenyt rohkeasti mukaan uusiin juttuihin.

Tähän mennessä Nanna on aloittanut jokaisen opiskelupäivänsä innoissaan eikä yhtenäkään aamuna ole ollut motivaatio-ongelmaa.

– Tänne on aina mukava tulla. Opiskelukaverit ovat kivoja, ja opettajilta saa apua, kun sitä tarvitsee, Nanna kertoo opinnoistaan OSAO:n Kontinkankaan yksikössä.

Saana ja Nanna opiskelevat lähihoitajiksi OSAO:n Kontinkankaan yksikössä. Kuvat ja teksti: Annakaisa Vääräniemi

”Lukio- ja ammattiopinnot vuorottelevat kivasti”

Lähihoitajan opinnot kestävät yleensä kolme vuotta. Oululainen Saana Jurvakainen tekee parhaillaan kaksoistutkintoa.

18-vuotias Saana on peruskoulun jälkeen yhdistänyt lukion ja ammattiopinnot. Hänen mielestään kahden tutkinnon suorittaminen on ollut paikoitellen raskasta, mutta se ei ole käynyt vielä kertaakaan ylivoimaiseksi.

– Lukio- ja ammattiopinnot vuorottelevat kivasti. Käytännönläheiset lähihoitajan opinnot tuovat vaihtelua, kun lukio-opinnot tuntuvat rankalta. Molemmista opinnoista pääsen hyödyntämään parhaat puolet ja saan tehtyä tutkinnon kolmessa vuodessa.

Eniten Saana on tykännyt harjoittelujaksoista, joita hän on päässyt tekemään monenlaisissa paikoissa, kuten päiväkodissa, kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisyksikössä.

– Aluksi halusin suuntautua lapsiin ja nuoriin, mutta toisen harjoitteluni jälkeen tuli olo, että haluan tehdä hoitotyötä. Tehostetussa palveluasumisyksikössä tein perushoitotyötä, kuten huolehdin ikäihmisten ravitsemuksesta ja hygieniasta sekä kuntoutin heitä. Perushoitotyön lisäksi olen päässyt tekemään harjoittelupaikoissa haavahoitoa, avannehoitoa, katetrointia sekä lääkehoitoa. Se työ on avannut silmäni.

Osaamisalakseen Saana valitsi sairaanhoidon ja huolenpidon. Ylioppilaskirjoitukset hän on hajauttanut kolmeen kertaan ja keväällä 2022 edessä on valmistuminen.

– Näiden opintojen aikana minusta on tullut selkeästi rohkeampi. Tunteeni siitä, että haluan tehdä töitä ihmisten kanssa ja auttaa heitä, on vahvistunut. Valmistumisen jälkeen haluaisin työskennellä sairaalassa. Valmistumisen jälkeen olen ajatellut jatkaa opintojani hoitoalalla.

– Lähihoitajan opintoja voin suositella kaikille, jotka tulevat toimeen ihmisten kanssa ja joilla on halu auttaa muita. Myös oma terveydentila pitää olla hyvä niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Varsinkin kaksoistutkinnossa opinnot voivat olla välillä tiukkoja, ja palautuminen on tärkeää. Onneksi omaopettaja muistuttelee välillä, että vapaa-ajalla pitää rentoutua kunnolla.

Sirpa Ollilla puistossa puun alla

Sirpa Ollila, 46, opiskelee oppisopimuksella uutta ammattia

Haukiputaalainen Sirpa Ollila on aina haaveillut työpaikasta hoiva-alalla. Nuoruudessaan hän päätyi kuitenkin opiskelemaan kaupan alaa. Keväällä 2021 hän vaihtoi alaa ja sai oppisopimuspaikan Attendo Fregatti Toppilansaaresta.

Lue Sirpan tarina

Haukiputaalainen Sirpa Ollila on aina haaveillut työpaikasta hoiva-alalla. Nuoruudessaan hän päätyi kuitenkin opiskelemaan kaupan alaa ja meni töihin muodin pariin.

– Hoitoala oli ollut aina sydämessäni, mutta minulla ei ollut rohkeutta lähteä opiskelemaan aiemmin.

Sirpa ehti työskennellä vaatealalla yli 25 vuotta ja viimeiset 14 vuotta saman työnantajan palveluksessa, kunnes hän alkoi pohtia tosissaan uutta alaa.

– Kun ensimmäiset koronauutiset saapuivat keväällä 2020, rupesin miettimään syvemmin osaamistani ja toiveitani. Ajatus hoivatyöstä alkoi muhia mielessäni.

Lisävahvistuksen mietinnöilleen Sirpa sai uutisista, joissa kerrottiin hoiva-alan työntekijäpulasta.
Hän pyöritteli muutosta mielessään kuukausia, kunnes toisen koronavuoden alussa – keväällä 2021 – hän teki lopullisen päätöksensä.

”Ainoa mahdollinen opiskelumuoto”

Moni asia mietitytti, eikä taloudellinen pärjääminen ollut niistä pienin, mutta hän halusi vaihtaa alaa.

Mies, ystävät ja muu lähipiiri tsemppasivat Sirpaa uuden alun edessä. Hän soitti Attendo Fregattiin ja sopi työhaastattelun; oppisopimuspaikan saatua sopimus tehtiin Diakoniaopiston ja työpaikan kanssa.

– Ainoa mahdollinen opiskelumuoto oli oppisopimuskoulutus, sillä haluan oppia uuden ammatin työelämässä opiskelemalla.

Kaikki tapahtui nopeasti parin kuukauden sisällä. Opintonsa hän aloitti Oulun Diakoniaopistossa huhtikuussa 2021.

– Mietin tietenkin, että miten tulen toimeen taloudellisesti. Mutta loppuen lopuksi se on onnistunut hyvin. Nipistää voi aina vaikkapa vaateostoksista.

”Wilman käytönkin olen oppinut”

Sirpan, 46, oppisopimuspaikka sijaitsee Attendo Fregatti Toppilansaaressa. Hänen yksikössään on 17 asukasta, joilla on fyysisiä toimintarajoitteita tai muistisairauksia.

Vapaa-ajallaan hän lukee alan kirjallisuutta. Koulua on kerran viikossa; lähiopetuksen lisäksi valitaan verkkokurssit ja valinnaisaineet omaan aikatauluun sovittamalla. Lähihoitajaksi hän aikoo valmistua reilussa kahdessa vuodessa.

Alkuun häntä hieman jännitti ruveta opiskelijaksi aikuisiällä. Opettajat ovat olleet auttavaisia ja ymmärtäväisiä, Sirpa mainitsee.

– Hieman harmittaa, että odotin opiskelemaan lähtemistä näinkin kauan, sillä kaikki uudet jutut ovat aina hyväksi. Wilman käytönkin olen oppinut, joka tuotti aluksi harmaita hiuksia. Jos lääkelaskut ja muut menevät hyvin, voisin harkita joskus vielä sairaanhoitajaksi opiskelemista.

Koulu- ja työpäivistä Sirpa palautuu parhaiten juoksulenkeillä ja kuntosalilla. Kivat työpäivät tuovat myös energiaa, ja muiden alanvaihtajien tapaaminen töissä on antanut vertaistukea.

Hän sanoo tulevansa töihin joka päivä hyvillä mielin. Vuorot alkavat joko aamulla seitsemältä tai iltapäivällä, ja vuorojärjestykseen voi esittää omia toiveita.

– Työntekijältä vaaditaan tietynlaista huumorintajua, ja täällä lasketaan leikkiäkin usein.

Aamut alkavat aina raportoinnilla, aamutoimilla ja aamiaisilla. Lounaan jälkeen kaikki hieman levähtävät, ja ennen päiväkahvia tai kahvin jälkeen he käyvät ulkona tai tekevät jotain kivaa yhdessä asukkaiden kanssa. Monesti ennen lounastakin he ehtivät touhuta yhdessä.

Kirjaamiseen pitää myös varalta hetki aikaa, Sirpa sanoo.

– Työkaverini ovat todella huumorintajuisia ja auttavaisia, kuten myös talon asukkaat. Heidän auttamisensa on parasta tässä työssä. Kun asukkaalta tulee kiitos ja kuulee lauseen, että ’sinä olet hyvä ihminen’, silloin tietää, että on onnistunut työssään ja on oikealla alalla.

Japanilainen Akane opiskeli Oulussa lähihoitajaksi – ”Hammashoitajan työ on merkityksellistä”

Akane Yamakawalla, 29, tuli äskettäin viisi vuotta täyteen siitä, kun hän muutti Suomeen. Nyt hän kertoo, millaista on opiskella lähihoitajaksi ja työskennellä tässä tärkeässä ammatissa.

Lue Akanen tarina

Kun japanilainen Akane Yamakawa saapui Ouluun, hän aloitti melkein heti kotoutumiskoulutuksen – ja työn etsimisen. Opintojensa aikana hän kuitenkin huomasi, että oman alan töiden löytäminen Oulusta osoittautui vaikeaksi.

Akane oli aiemmin opiskellut taidetta japanilaisessa yliopistossa ja valmistunut sieltä. Tuolloin hän haki myös vaihto-opiskelijaksi Ouluun ja vietti täällä yhden lukukauden.

Kotoutumiskoulutuksen aikana Akane kävi muun muassa ammatinvalintapsykologin luona ja kuuli TE-palvelujen tarjoamasta AVO-ammatinvalintaohjelmasta, jonka avulla jokainen voi testata ja tehdä itsearvioinnin. Sen mukaan hammashoitajan työ sopisi hänelle.

– Halusin sosiaalisen työn. Sellaisen, jota voin tehdä ihmisten parissa, ja tykkään muutenkin pilkuntarkasta työstä.

Hän päätti aloittaa toisen asteen ammatillisen tutkinnon tekemisen. Mielessä oli käynyt myös suuhygienistin tutkinto, jota voisi opiskella ammattikorkeakoulussa – mutta sen hän koki tuolloin vielä liian vaativaksi.

OSAO:n jatkuvasta hausta Akane löysi suunhoidon osaamisalaopinnot ja hän haki niihin.

Pääsykokeet haastatteluineen loivat aluksi jännitystä. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja Akane pääsi opiskelemaan hammashoitajaksi.

”Nyt minulla on sopiva työ”

Suunhoitoon suuntautuneen lähihoitajan opinnot (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto) Akane aloitti vuonna 2018.

– Vaikka osasin suomen kieltä jo ennen opintojani, minusta tuntuu, että kielitaitonikin kehittyi huimasti lähihoitajaopintojen aikana. Joka päivä tuli vastaan runsaasti uusia sanoja ja ilmaisuja. Se oli vähän niin kuin palapeli. Oppimateriaalista ja opettajien puheesta puuttui paljon paloja ja en osannut arvioida sitä, mitkä sanat olivat tärkeitä. Mielestäni olin hidas ymmärtämään ja kokonaisuuden hahmottaminen oli vaikeaa. Meitä oli neljä maahanmuuttajataustaista opiskelijaa ja loput ryhmästämme olivat suomalaisia.

– Koulutus oli välillä todella vaativaa ja se eteni nopeasti. Muutaman kerran minulle tuli olo, että haluan lopettaa ja jättää opinnot kesken, mutta minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa ja jatkoin niitä. Se oli hyvä, sillä nyt minulla on sopiva työ.

Hän pääsi harjoittelujensa aikana kurkistamaan moneen erilaiseen työpaikkaan, kuten vammaisten kotihoitoyksikköön ja vanhainkotiin.

– Harjoittelun ohjaajalla on todella suuri merkitys. Toinen harjoitteluni oli Caritaksen kotihoitotiimissä, joka oli todella miellyttävä paikka ja siellä ohjaajatkin olivat huippuja. He antoivat palautetta ja olivat iloisia. Sen vuoksi työ tuntui mukavalta ja tärkeältä.

”Saan auttaa erilaisia ihmisiä”

Vuonna 2020 Akane valmistui hammashoitajaksi. Muutaman kuukauden päästä valmistumisestaan hän sai työpaikan Oulun kaupungin hammashoitolasta.

– Hammashoitajan työ on merkityksellistä monesta syystä. Suomessa hammaslääkäri ja hammashoitaja tekevät töitään aina työparina. Jos hoitaja puuttuu, lääkäri ei voi tehdä töitään samalla tavalla yksin, sillä hoitaja huolehtii muun muassa hoitoympäristöstä, hygieniasta ja aseptiikasta.

– Olen tyytyväinen, että tässä työssä saan auttaa useita erilaisia ihmisiä. Meillä on julkisella puolella monenlaisia potilaita ja teen töitä useiden lääkäreiden kanssa.

Kontinkankaan yksikössä Akane avustaa hammaslääkäriä. Hän kertoo, että osa hoitajista on perehdytetty ajanvaraukseen; hän itse työskentelee koko ajan toimenpidehuoneessa.

Yleensä hänen työpäivänsä alkavat aamulla kello 7.30. Oululaiseen tapaan hän polkee pyörällä töihin talviaamuinakin kovassa pakkasessa.

Hän on kotoisin japanilaisesta sisämaakaupungista, Gifusta, jossa on todella kuuma ja kostea kesä. Oulussa hän tykkää eniten keväästä ja kesästä. Lempipaikoikseen hän listaa muun muassa Oulujoen rannat ja Lintulammenpuiston.

Akane kertoo sopeutuneensa hyvin Ouluun. Luonto on hänen mukaansa täällä lähellä ja pyörällä pääsee joka paikkaan.

– On hienoa, että pyörätiet on kunnostettu Oulussa lumisenakin aamuna jo kello seitsemältä.

10 kysymystä lähihoitajien opinto-ohjaajalle

Kuka sopii alalle ja millainen on soveltuvuuskoe? Opinto-ohjaaja Tarja Isokangas työskentelee OSAOlla ja kertoo nyt vastaukset kiperiin kysymyksiin, jotka koskevat lähihoitajien soveltuvuuskoetta sekä opintoja.

Lue Tarja-opon vastaukset

Opinto-ohjaaja Tarja Isokangas työskentelee OSAOlla ja ohjaa siellä lähihoitajaopiskelijoita. Lähihoitajan opinnot kestävät keskimäärin kolme vuotta, ja siinä ajassa hän kohtaa opiskelijan monta kertaa – niin ryhmä- kuin henkilökohtaisissa ohjauksissa.

Tapaamisissa käsitellään monenlaisia asioita opinnoista uraan ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin. Myös opiskelijan jaksamiseen ja motivaatioon liittyvät asiat nousevat toisinaan esiin keskusteluissa opinto-ohjaajan kanssa, Tarja kertoo.

Alan opintoja ja yhteishakua pohtivalle hän antaa selkeän vinkin:

– Aina kannattaa miettiä, mikä kiinnostaa eniten. Joskus vanhemmat saattavat painostaa hakemaan tietylle alalle tai kaverit vaikuttavat liikaa valintoihin, mutta tärkeintä on kuunnella itseään ja seurata omia kiinnostuksenkohteitaan.

Kysyimme Tarjalta kymmenen kysymystä lähihoitajaopintoihin hakemisesta sekä opiskelusta.

  1. Miten lähihoitajaksi voi kouluttautua?
    Lähihoitajaksi valmistuu suorittamalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon.
  2. Miten yhteishaussa haetaan lähihoitajaksi?
    Opintopolun kautta yhteishaussa opintoihin hakevat peruskoulun päättäneet ja he, joilla ei aikaisempaa tutkintoa. Hakuaika on tänä vuonna 22.2.–22.3.2022.
    Jatkuva haku on puolestaan tarkoitettu ylioppilaille ja niille hakijoille, joilla on jo jokin perustutkinto taustalla. Jatkuvan haun koulutuksia on avoinna pitkin vuotta.
  3. Kuinka paljon paikkoja on auki?
    Elokuussa 2022 alkaviin opintoihin on auki reilu 250 opiskelupaikkaa lähihoitajaopintoihin Kontinkankaan yksikköön.
  4. Millaisia asioita lähihoitajan pääsykokeissa painotetaan?
    Soveltuvuuskoe koostuu psykologisista testeistä ja psykologin haastattelusta. Testit ja haastattelu pisteytetään alla olevan taulukon mukaisesti, jolloin hakija voi saada 0–10 pistettä. Mikäli hakija saa 0 pistettä soveltuvuuskokeesta, häntä ei voida valita opiskelemaan.
    • Aloitteellisuus ja vastuullisuus 0–3 pistettä
    • Sosiaalisuus ja itsensä ilmaiseminen, 0–4 pistettä
    • Ongelmanratkaisutaito, 0–3 pistettä
    Hakija saa pisteitä myös yleisestä koulumenestyksestä (1–16), painotettavista arvosanoista (1–8) sekä ammatillisen koulutuksen ensimmäisestä hakutoiveesta (2 pistettä). Kuusi lisäpistettä saa, mikäli on suorittanut perusopetuksen oppimäärän samana tai edellisenä vuonna, kun hakee koulutukseen tai jos on samana tai edellisenä vuonna suorittanut esimerkiksi kymppiluokan.
    Soveltuvuuskokeista pois jääminen (=ei osallistunut=0 pistettä) tai hylätty soveltuvuuskoe (= 0 pistettä) tarkoittaa, että hakija ei voi tulla valituksi.
  5. Millainen on lähihoitajan perustutkinto?
    Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon sisältyy ammatillisia opintoja, työpaikalla järjestettävää koulutusta ja näyttöjä sekä yleissivistäviä opintoja – kuten äidinkieltä, matematiikkaa, ruotsia, englantia ja liikuntaa
    Pakolliset tutkinnon osat eli Kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen ovat kaikille lähihoitajille samat. Näiden opintojen jälkeen siirrytään osaamisalaopintoihin, eli lähdetään suuntautumaan tiettyyn alaan, esimerkiksi vammaistyöhön, suunhoitoon, ikääntyvien hoitoon ja kuntoutukseen, mielenterveys- ja päihdetyöhön, sairaanhoitoon ja huolenpitoon sekä lasten ja nuorten kasvatukseen ja hoitoon. Kaiken kaikkiaan lähihoitaja saa laajat työelämävalmiudet opinnoistaan.
  6. Mikä on haastavinta lähihoitajaopinnoissa?
    Yleisesti ammatilliset opinnot voivat olla haastavia. Näytöissä tulee osata perustella teoriatiedolla osaaminen, kuten erilaiset sairaudet. Myös lääkelaskut voivat olla osalle hankalia.
    Lisäksi osalla viivästyy valmistuminen yleissivistävien aineiden eli yhteisten tutkinnon osien vuoksi. Nämä opinnot kannattaisi hoitaa reippaasti heti opintojen alkupuolella.
  7. Miksi kannattaa hakea lähihoitajaopintoihin juuri OSAOlle?
    OSAO on iso oppilaitos, jossa kaikki on mahdollista. Täällä meillä henkilökohtaiset opiskelupolut onnistuvat paremmin ja mahdollisuus on myös kaksoistutkintoon sekä väyläopintoihin. Opiskelija saa laajat ohjauspalvelut ja tukea on aina tarjolla. Myös työharjoittelupaikkoja on hyvin saatavilla ja työelämäkontaktit ovat hyvät.
    Opintojen jälkeiset jatko-opiskelumahdollisuudet ovat niin ikään erinomaiset.
  8. Missä työtehtävissä lähihoitaja voi työskennellä?
    Se riippuu paljon siitä, mistä osaamisalasta valmistuu: suunhoito, lasten ja nuorten kasvatus ja hoito, sairaanhoito ja huolenpito, ikääntyvien hoito ja kuntoutus, vammaistyö vai mielenterveys- ja päihdetyö? Keikkatyötä voi tehdä laajasti eri työympäristöissä.
  9. Mitä jatko-opiskelumahdollisuuksia lähihoitajalla on?
    Lähihoitaja voi hakeutua korkeakouluopintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, tehdä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai vaikkapa opiskella kokonaan toisen osaamisalan tai perustutkinnon.
  10. Kuka sopii lähihoitajaksi?
    Lähihoitajaksi haluavan oma arjenhallinta sekä terveys, niin psyykkinen kuin fyysinen, pitää olla kunnossa.
    Hyvä lähihoitaja haluaa auttaa muita. Hän uskaltaa koskea ja toimia erilaisten ihmisten kanssa – kuten ikääntyvien ja mielenterveysasiakkaiden kanssa. Hän on valmis kohtaamaan sekä hoitamaan haastaviakin asiakastilanteita.

Sirpa Långström BusinessAseman edessä

Sirpa Långström: Parasta alallani on tietenkin se, kun saa auttaa ihmisiä

Sirpa Långström opiskelee lähihoitajaksi OSAOn sosiaali- ja terveyspuolella suuntautumisenaan mielenterveys- ja päihdetyö. Parasta opinnoissa on ihmisten kohtaaminen.

Lue Sirpan tarina

Sirpa Långström opiskelee lähihoitajaksi OSAOn sosiaali- ja terveyspuolella suuntautumisenaan mielenterveys- ja päihdetyö. Parasta opinnoissa on ihmisten kohtaaminen.

Sirpa on viittä vaille valmis lähihoitaja, tavoitteenaan hänellä olisi valmistua syksyllä. Opinnot ovat rullanneet mukavasti perhearjen rinnalla. Hänelle ei kuitenkaan ollut aina selvää, että hän haluaa opiskelemaan, ja oman alan löytäminenkin oli onnekas sattuma. Sitä ennen hän ehti muun muassa perustaa perheen.

– Kävin vasta aikuisiällä peruskoulun loppuun. Siellä minut otettiin todella hyvin ja kannustavasti vastaan ja lopulta ohjattiin opinnoissa eteenpäin. Opiskelemaan lähtiessäni en edes tiennyt, mitä haluaisin tehdä. Tiesin vain, että haluan auttaa ihmisiä, Sirpa kertoo.
Kannustavat opettajat auttavat opintopolulla eteenpäin

Päätös alavalinnasta osoittautui oikeaksi opintojen edetessä. Nykyisen oppilaitoksensa OSAO:n opetushenkilökunta saa myös Sirpalta vuolaat kiitokset. Kannustava ilmapiiri on ollut tärkeä motivaatiotekijä jaksamisen kannalta. Aikuisiällä kouluttautumisen ja karttuneen elämänkokemuksen hän kokee enemmänkin etuna kuin hidasteena opintopolulla.

– Opettajat ovat huippuja, aivan 5/5. Heidän ansiostaan kiinnostukseni opiskelua ja tätä ammattia kohtaan on säilynyt ja kasvanut entisestään. Tämän ikäisenä on jo jalat maassa, rauhallisuutta ja malttia keskittyä tekemiseen paremmin, hän pohtii.

Käytännönläheinen opetus on sisältänyt myös paljon mieluisia työssäoppimisjaksoja. Välillä pääsee tekemään aktiivisesti hommia, toisinaan taas on tärkeintä ottaa rauhallisesti ja olla vain asiakkaille aidosti läsnä. Vaikka uuteen paikkaan meneminen ja työssäoppiminen sisältää tietyt haasteensa, niin Sirpa tietää aina antaneensa kaikkensa sataprosenttisesti.

– Harjoittelun jälkeen tiedän. että olen tehnyt kaiken täysillä ja olen ansainnut ihmisten luottamuksen. He ovat nähneet, että olen työssä täysillä mukana.

Toimeliaalle naiselle paikallaan pysyminen voi olla haastavaa. Malttia löytyy tarvittaessa, jos pitää esimerkiksi ottaa pelkällä läsnäololla kontaktia asiakkaisiin.

– Opiskelijana uuteen työssäoppimispaikkaan mennessä ei heti välttämättä osaa ihan kaikkea, ja se on minulle todella hankala paikka. Olen itselleni hurjan ankara ja ajattelen, että pitäisi heti osata kaikki. Silti olen aina heti ryhtynyt toimeen ja kysellyt, mitä voisin tehdä ja kuinka voin auttaa, hän kuvailee.

Tärkeintä on ammatin ihmisläheisyys. Ihmislähtöisessä työssä pärjää parhaiten, kun on itsekin asenteeltaan helposti lähestyttävä ja suhtautuu jokaiseen ihmiseen yksilönä.

– Parasta alallani on tietenkin se, kun saa auttaa ihmisiä. Omat elämänkokemukset ovat muovanneet niin, etten ylenkatso ketään. Yleensä ihmiset hoksaavat nopeasti, että minua voi lähestyä matalalla kynnyksellä, hän pohtii.
Tulevaisuuden haaveet siintävät oman alan töissä

Sirpa kokee, että opiskelemaan hakeutuminen oli yleisesti helppoa, eikä tuottanut sen kummempia haasteita. Myös tukea hakuprosessiin on hyvin saatavilla. Suurin haastaja löytyy omasta päästä.

– Kanssaopiskelijat ovat todella kannustavia eivätkä katso mitenkään eri lailla, en ole koskaan huomannut enkä hoksannut mitään semmoista. Koulukiusaamistaustan omaavana tuntoaistit ovat kuitenkin aika herkillä, hän kertoo.

Tulevaisuuteen Sirpa suhtautuu luottavaisesti. Ensisijaisesti hän haaveilee oman alan töistä, joissa omaa työkokemustaan pääsisi kunnolla kartuttamaan käytännön tekemisen kautta.

– Kun valmistun, niin haaveena olisi päästä semmoiseen työhön, missä saan auttaa ihmisiä. Toivon, että pääsen työhön, jossa voin kartuttaa ammattitaitoani kunnolla käytännön tekemisen kautta.

Myöskään jatko-opinnot eivät ole opiskeluista nauttivalle naiselle poissuljettu vaihtoehto.

– Eihän sitä tiedä, vaikka lähtisin vielä joskus opiskelemaan uudestaankin. Tieto on kiehtovaa, sen myötä olen oppinut entistä enemmän arvostamaan ihmisten ja ammattien erilaisuutta. Elämä ei ole niin yksinkertaista. Jokaisen ihmisen takana on heidän oma tarinansa, hän pohtii.

Sirpa rohkaisee kaikkia hakeutumaan opiskelujen ja töiden pariin. Myös omaa jälkikasvuaan hän kannustaa aktiivisesti tavoittelemaan omia unelmiaan.

– Itsekin aluksi luulin, ettei minusta ole siihen. Pidin itseäni liian tyhmänä. Jos minä pystyn, niin kyllä pystyvät kaikki muutkin. Kun vain löytää sen itselleen mieleisen ammatin, niin kyllä se siitä lähtee, hän tsemppaa.

Haastattelu on päättymässä, mutta määrätietoisella naisella on vielä sananen sanottavanaan.

– Mielestäni on sääli, jos ihminen viettää koko elämänsä vain neljän seinän sisällä hyödyntämättä omia lahjojaan. Jokaisella ihmisellä on annettavaa maailmalle ja yhteiskunnalle. Oman piirin ulkopuolellakin on paljon elämää – ulos vaan sieltä talosta ja tekemään sitä mistä tykkää, niin omat lahjatkin tulevat sen myötä esiin!

Sara Rouninen koputtaa oveen

Sara Rouvinen: Mielikuva hoitotyöstä muuttui työkokemuksen myötä

Vastavalmistuneen lähihoitaja Sara Rouvisen, 18, mielikuva hoitotyöstä muuttui nopeasti työkokemuksen myötä: ”Asiat, jotka työpäivästä lopulta mieleen jäävät, ovat ihan muuta kuin syöttämistä tai perushoitoa.”

Lue Saran tarina

Mitä ajattelee tuore lähihoitaja kotihoitajan työstä nyt, muutama kuukausi valmistumisensa jälkeen? Onko mielikuva hoitotyöstä muuttunut opintojen aikaisesta käsityksestä?

No onhan se. Annetaan Sara Rouvisen kertoa omin sanoin:

– Sitten kun oikeasti pääsee sisälle tälle alalle, niin huomaa, että sehän on paljon muutakin kuin perushoitoa. Hoitoala ei ole pelkkää suihkutusta tai syöttämistä. Itseni ainakin yllätti se, kuinka tärkeässä roolissa on niin sanottu viriketoiminta, jota meidän hoitajien kuuluu tarjota asiakkaillemme.

Oulun kaupungin asettama vaatimus palveluntuottajalle on neljä tuntia kuntouttavaa viriketoimintaa viikossa jokaiselle asukkaalle, yksin tai ryhmässä. Sara kertoo, että tähän lasketaan kaikki sellainen hoitajien tarjoama vuorovaikutus, joka tuo lisäarvoa asiakkaalle perushoidon päälle – ulkoilu, leipominen, lauluhetket, pelaaminen tai esimerkiksi yhdessä kahvittelu. Toiminta ei ole sattumanvaraista, vaan sitä toteutetaan yksiköissä tavoitteellisesti ja tunneista pidetään kirjaa. Tärkeää toiminnassa on tietenkin myös asiakaslähtöisyys. Tehdään ennen kaikkea niitä asioita, joita asiakas itse toivoo.

Sosiaaliselle ja vilkkaalle Saralle vuorovaikutus asiakkaiden kanssa tuntui niin luontevalta, että hän otti mielellään vastaan hänelle tarjotun tehtävän tiiminsä virikevastaavana. Heitä on Caritas Sonetissa tällä hetkellä kaksi hoitajaa. Heidän tehtävänään ei suinkaan ole toteuttaa kaikkea sitä toimintaa, vaan tehtävä kuuluu kaikkien hoitajien arkeen. Virikevastaavan roolissa Sara ideoi toimintaa ja huolehtii siitä, että tunnit toteutuvat varmasti jokaisen asiakkaan kohdalla. Silloin, kun yksikössä järjestetään yhteisöllisempiä tilaisuuksia, kuten grillaamista pihalla tai retkiä porukalla luontoon tai kaupungille, on virikevastaavat koordinoimassa tapahtumaa.

”Kutsu Saraksi vaan!” – Töissä omalla persoonalla

Ennen valmistumista Saralle on kertynyt monipuolisesti työkokemusta opintoihin kuuluvista harjoittelujaksoista ja kesätöistä, mutta ensimmäisen työsuhteen lähihoitajana Sara solmi Caritas Sonettiin, jossa hän työskentelee nyt auttaen vammaisia asiakkaita heidän arjessaan, heidän omassa kodissaan. Sara on ollut tyytyväinen ensimmäiseen työpaikkaansa, vaikka alun perin suunnitelmissa olikin työ vanhusten parissa. Suunnitelmien muutos tapahtui vähän sattumalta, mutta osoittautui lopulta positiiviseksi yllätykseksi. Sara huomasi viihtyvänsä tosi hyvin eri-ikäisten ja tarpeiltaan hyvin erilaisten asiakkaiden parissa.

Työtä vammaisten hyvän elämän eteen Sara tekee ammattiylpeydellä ja ulospäinsuuntautuneella persoonallaan.

– Minulle on tärkeää se, että teen työtä, jossa autan ihmisiä, jotka eivät pärjäisi ilman meitä hoitajia. Olen aina ollut sellainen auttavainen ja huolehtinut melko nuoresta asti pikkusisaruksistanikin. Halusin ammatin, jota arvostetaan. Olen ylpeä ammatistani. – Toisaalta jos kuulen jonkun asiakkaan puhuttelevan minua hoitajana, niin huikkaan heti, että minä olen muuten Sara, kutsu rennosti vaan minun omalla nimellä, kertoo Sara.

Suurin oivallus Saralle opintojen jälkeen on ollut, kuinka tärkeää vuorovaikutus hoitotyössä on ja kuinka työtä voi ammattiosaamisen lisäksi tehdä omalla persoonalla.

– Minä olen sellainen aika puhelias ihminen ja tulen yleensä kaikkien kanssa toimeen. Asiakkaatkin muuttuvat usein puheliaiksi kanssani. Muistelen usein, kuinka mahtavia keskusteluja olen heidän kanssaan käynyt. Ne juttuhetket ovat lopulta niitä asioista, jotka työpäivästä viimeiseksi mieleen jäävät. Alkukeväästä menimme erään asiakkaan kanssa hänen toiveestaan keskustaan Mannerheimin puistoon hengailemaan. Otimme aurinkoa ja vain juttelimme. Se on jäänyt erityisen kivana muistona mieleen.

Kävelevä kotihoitaja hengittää raikastaa ilmaa

Myös kotihoidossa työskentely on Saralle ollut erilaista, kuin millaisena työ julkisuudessa usein näyttäytyy.

– Asiakaskäyntien pituuksissa on ollut mukavasti vaihtelua, koska vuoroihin mahtuu myös useita pidempiä käyntejä asiakkaan luona, ehtii vähän paremmin vaihtaa kuulumisia”, kertoo Sara.

– Meillä asiakkaat menee tosi myöhään nukkumaan ja illat on aika kiireisiä. On kuitenkin tosi hieno asia, että asiakkaat saavat elää ihan oman rytmin mukaan. Jos joskus on pakko mennä herättämään, niin siitä ilmoitetaan aina ennakkoon. Myös asiakkaat ovat huomaavaisia hoitajia kohtaan, he kyllä ottavat huomioon meidän ajoittaisen hopun ja joustavat tarvittaessa tosi paljon.

Myöskään välimatkat eivät ole olleet kuormittava tekijä. Caritas Sonetin tiimin työntekijänä Saran kaikki asiakkaat asuvat alle kilometrin säteellä toisistaan; suurin osa samassa kerrostalossa, osa läheisessä Caritas-Kodissa ja muutama ihan lähellä samassa kaupunginosassa. Sara voi kulkea matkat kävellen.

– Itse tykkään siitä, että tässä työssä siirrytään paikasta toiseen. Siirtymät talosta toiseen tuovat hengähdyksen asiakaskäyntien väliin, ja saan siinä vähän omaa aikaa työpäivän lomaan. Varsinkin nyt korona-aikana on ihanaa, kun saan kesken työpäivän kävellä ulkona. Otan aina sillä matkalla maskin pois ja hengitän syvään nauttien raikkaasta ilmasta.

Vuorotyökään ei ole osoittautunut liian raskaaksi, vaikka välillä nukkumaan alkaminen ei olekaan niin helppoa. Haastavimmaksi Sara kokee niin sanotun 24-vuoron, joka tarkoittaa sitä iltavuoroa, jossa työpäivä loppuu keskiyöllä.

– Sen vuoron jälkeen ei vain osaa alkaa suoraan nukkumaan, vaikka hyödyllistä ehkä olisikin. Usein täytyy tehdä jotain omia juttuja kotona, katsoa vähän telkkaria tai laittaa ruokaa. Kyllä se uni sieltä on aina lopulta tullut.

Työmatkapyöräily on tuonut helpotusta vuorotyöstä palautumiseen.

– Kesäöinä on erityisen ihana pyöräillä kotiin, se auttaa irtautumaan työasioista ja nukahtamaan paremmin, kertoo Sara.

Millaisia työkavereita Sara toivoisi itselleen?

– Reippaita ja rohkeita, sellaisia, jotka uskaltaa kysyä. Koska kyllä me työkaverit aina autetaan ja tuetaan. Oma-aloitteellisuus on myös tärkeää, koska kotihoidossa työ on aika itsenäistä.

– Ja tietenkin mielellään samanlainen hölösuu kuin minä, olisi kiva, lisää Sara vielä naurahtaen.

Teksti on julkaistu alun perin Caritaslaiset.fi:ssä.

Miika Hautala kadulla

Miika Hautala, 26: ”Olen tyytyväinen, että sain laajentaa työkuvaani”

Kun Miika Hautalalta kysyy, mikä hänen työssään on parasta, vastaus tulee heti: ”Ihmiset. Työskenteleminen ihmisten kanssa on lähihoitajan työssä se juttu, josta pidän eniten.”

Lue Miikan tarina

Kun Miika Hautalalta kysyy, mikä hänen työssään on parasta, vastaus tulee heti:

– Ihmiset. Työskenteleminen ihmisten kanssa on lähihoitajan työssä se juttu, josta pidän eniten.

– Hoitoala on mielenkiintoinen paikka, jossa on paljon erilaisia työntekijöitä ja yksikköjä sekä ainutlaatuisia asiakkaita. Erityisesti tässä hommassa viehättää se, että pääsemme tekemään hyvää muille.

Miika, 28, työskentelee parhaillaan Validian tiimivastaavana ja henkilökohtaisen avun koordinaattorina Oulussa. Hän on kotoisin Koillismaalta ja kertoo olevansa oululaistunut posiolainen.

Yläasteen jälkeen Miika meni aikoinaan lukioon, mutta koki, ettei se ollut hänelle sopiva opiskelumuoto. Pitkien pohdintojen jälkeen hän päätti hakea opiskelemaan ensihoitajaksi, joka oli hänen lapsuutensa unelma-ammatti.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintonsa Miika suoritti Oulun seudun ammattiopistossa kolmessa vuodessa.

Monimuotoiset opinnot sujuivat hänestä sutjakkaasti. Miikan mukaan se oli ennen kaikkea mukavien opiskelukavereiden ansiota. Kotiutuminen Ouluunkin sujui heidän avullaan leppoisasti.

Opintojensa jälkeen Miika on toiminut yhden opiskelukaverinsa häissä bestmanina; talvella 2022 sama ystävä saa bestmanin kunniatehtävän vuorostaan Miikan ja tämän puolisonsa häissä.

Tällä hetkellä Mika työskentelee Validian Lintulan-yksikössä, jossa on reilut 30 pysyvää asukasta. He ovat liikuntavammaisia ja asuvat omissa asunnoissaan.

Hoitohenkilökunta on töissä ympäri vuorokauden. Miika tekee ainoastaan aamuvuoroja ja menee töihin joka arkipäivä aamulla kello seitsemän.

– Tykkään asiakkaistamme, jotka ovat kaikki erilaisia persoonia. Heidän kanssaan on ilo keskustella ja he ilmaisevat mielipiteitään aktiivisesti.

– Hoitajat mahdollistavat heille normaalin arjen. Se on merkityksellistä työtä.

Aamulla edessä on ensimmäisenä työtehtävien jakaminen. Miika seuraa henkilökohtaisten avustajien ja lähihoitajien työtä sekä avustaa heitä usein aamupäivisin.

– Lounaan jälkeen siirryn yleensä kirjallisten hommien pariin. Suunnittelen muun muassa työvuoroja ja hoidan muita juoksevia asioita.

– Olen erittäin tyytyväinen, että olen saanut laajentaa työkuvaani tavallisesta lähihoitajan työstä hieman laajemmin vastuullisiin tehtäviin.

”Onnistumisen tunteet ovat tärkeitä”

Miikan mukaan lähihoitajan työssä ei tule vastaan kahta samanlaista päivää. Työnkuvia on monia erilaisia, useissa erilaisissa paikoissa ja hoidettavien ikähaitari on niin sanotusti ”vauvasta vaariin”.

Ennen Validiaa Miika on työskennellyt esimerkiksi ensihoitajana sekä mielenterveyspotilaiden parissa. Yhteensä työkokemusta hoiva-alalta on hänellä nyt reilut viisi vuotta.

Lähihoitajan työ antaa ponnahduslaudan muihinkin töihin. Parhaillaan Miika unelmoi korkeakouluopinnoista, joiden avulla hän voisi päästä hallinnollisiin tehtäviin.

Vapaa-ajallaan Miika harrastaa luonnossa liikkumista, etenkin kotiseudullaan Posiolla. Kuntosali ja musiikki kuuluvat niin ikään hänen lempipuuhiinsa. Toisinaan hän ottaa kitaran esiin työpaikalla ja soittelee tuttuja kappaleita asiakkaiden virkistystuokioissa.

Kiinnostavien harrastusten lisäksi Miika pitää joustavaa ja muutenkin toimivaa työyhteisöä tärkeänä tekijänä palautumisessa.

Työtä tehdään pitkälti ”yksin yhdessä” -asenteella, joka tarkoittaa Miikan mukaan sitä, että oma tontti hoidetaan aina kuntoon ja tarvittaessa autetaan myös kaveria.

– Onnistumisen tunteet työpaikalla ovat todella tärkeitä ja saavat jatkamaan tätä työtä. Ne fiilikset voivat syntyä ihan pienistä jutuista, esimerkiksi kun yllättävän henkilöstövajeen vuoksi olemme kaikki joustaneet ja selviytyneet kunnialla työpäivästä.

Tutustu avoimiin työpaikkoihin ja työnantajiin

Oulun kaupungin logo

Oulun kaupunki

Tule tekemään merkityksellistä työtä Oulun kaupungin hyvinvointipalveluihin.

Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut on noin 3600 sote-alan ammattilaisen ja asiantuntijan työyhteisö, joka vastaa yli 200 000 oululaisen terveydestä ja hyvinvoinnista. Tarjolla on monipuolisesti erilaisia hoitoalan työtehtäviä, sekä mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja tehtäväkiertoon.

Vuoden 2023 alusta Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut siirtyvät osaksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta, joka tulee olemaan yli 17 000 ammattilaisen yhteisö.

Katso Oulun kaupungin avoimet työpaikat

Alinan logo

Alina

Haluatko työpaikkaan, jossa saat olla oma itsesi ja sinua arvostetaan? Sykkiikö sydämesi ihmisten auttamiselle ja haluat mahdollistaa asiakkaillesi itsenäisen ja laadukkaan elämän omassa kodissa?

Alina on valtakunnallinen, kokonaisvaltaisia kotihoitopalveluita tuottava franchising-ketju. Paikallisia Alina-yrityksiä on jo yli 30 eri puolilla Suomea ja ne työllistävät jo noin 350 alan ammattilaista.

Haemme nyt tiimiimme lähihoitajia kotihoitoon osa-aikaiseen työsuhteeseen tai keikkatyöhön.

Tarjoamme mahtavan työporukan, jolle on tärkeintä tyytyväiset asiakkaat ja hyvä työilmapiiri!

Meillä työskentelet monipuolisissa ja vaihtelevissa kotihoidon tehtävissä lasten ja ikäihmisten parissa. Alinassa saat mahdollisuuden tehdä asiakaslähtöistä ja merkityksellistä työtä osana ammatillista, keskustelevaa ja innostunutta tiimiä.

Lähihoitajan työ kotihoidossa on itsenäistä, vaihtelevaa ja ihmisläheistä. Työtehtäväsi sisältävät vastuullista ja kokonaisvaltaista hoivatyötä erilaisten asiakkaiden parissa. Lähihoitajana teet itsenäisiä kotikäyntejä, autat asiakkaitasi pärjäämään arjessa ja selviytymään omatoimisesti. Työsi tavoitteena on asiakkaan hyvinvoinnin tukeminen ja sen parantaminen.

Työssä menestyminen edellyttää lähihoitajan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja, positiivista asennetta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, sujuvaa suomen kielen taitoa sekä ajokorttia ja mahdollisuutta käyttää omaa autoa.

Me tarjoamme vastuullisen työn lisäksi monipuoliset täydennyskoulutusmahdollisuudet, kehitysmahdollisuudet sekä aktiivisen työhyvinvointitoiminnan. Alinassa sinut perehdytetään työn sisältöön kattavan perehdytysohjelman mukaisesti.

Alina on osa pohjoismaista hyvinvointikonserni Norlandiaa. Norlandia Care tarjoaa monipuolisia sosiaali- ja terveysalan palveluita potilashotelleissa, Alina-ketjun kotihoidossa sekä hoivakodeissa eri puolilla Suomea. 

Katso Alinan työpaikat tästä linkistä.

Attendon logo

Attendo

Mielestämme jokaisella on oikeus elää täyttä elämää, ja meidän työmme on tehdä se mahdolliseksi jokaiselle Attendo-kodissa asuvalle.

Attendo on Suomen johtava julkisten hoivapalveluiden yksityinen tuottaja ja työllistämme noin 14 500 ammattilaista ympäri maata. Tarjoamme palveluita ikäihmisille, kehitysvammaisille ja vammautuneille henkilöille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä lastensuojelun asiakkaille.

Lisäksi tuotamme laadukkaita terapia- ja ateriapalveluita. Kaikkea toimintaamme ohjaavat arvomme: osaaminen, sitoutuminen ja välittäminen.

Tutustu avoimiin työpaikkoihimme: ura.attendo.fi

Caritaksen logo

Caritas

Caritas Palvelut Oy tarjoaa monipuolisia sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Suomessa. Tarjoamme vanhuksille, vammaisille ja kehitysvammaisille asumispalveluja, kotiin annettavia palveluja sekä sairaalapalveluja. Tiesitkö, että olemme Diakonissalaitoksen tytäryhtiö. Diakonissalaitokseen kuuluu myös Rinnekoti ja tytäryhtiö Diakonissalaitoksen Hoiva. Diakonissalaitos työllistää valtakunnallisesti noin 3000 henkilöä. Haluamme olla alan rohkein työpaikka ihmisille, jotka ottavat ammattitaidon ohella sydämensä mukaan töihin #sydänmukana.

Oletko sinä sosiaali- tai terveysalan opiskelija tai ammattilainen, jonka arvot ja asenne kohtaavat omamme? Caritakselta löytyy monipuolisesti työtehtäviä erityisesti lähi- ja sairaanhoitajille! Tervetuloa meille töihin!

Caritaslaiset tekevät arvokasta ja merkityksellistä työtä ja siksi haluamme pitää huolta työntekijöistämme. Henkilökuntaetuina tarjoamme;

  •  kehittymismahdollisuuksia ja koulutuksia ammatillisen osaamisesi kasvattamiseen (esim. monipuolinen sisäisten kurssien tarjonta)
  • laajan kulttuuri- ja liikuntaedun (Smartum)
  • mahdollisuus henkilökohtaisiin pikapalkintoihin
  • hyvän työterveyshuollon (sisältää esim. mielen chatin sekä mielen sparrin) sekä kattavan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen
  • iloisia arkipäivän kohtaamisia ja yhteisiä tiimipäiviä

Kehitämme etujamme ja koko työyhteisöä aktiivisesti! Työnantajana meille on tärkeää, että ilmapiiri on innostava ja välittävä. Tarjoamme sinulle innostavan ja monipuolisen työympäristön, jossa voit kehittää omaa osaamistasi ja ammattitaitoasi.

Caritaksen työpaikat

Onnin logo

Onni

ONNI on yksityinen ja kotimainen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluyritys, jonka omistaa Tradeka. ONNI hoiva tarjoaa mm. ikäihmisille, vammaisille ja lapsiperheille kotiin vietäviä palveluita kotihoidon, lastenhoidon ja henkilökohtaisen avun muodossa.

ONNI työllistää valtakunnallisesti keskimäärin 5 000 sote-alan osaajaa, kuten lähihoitajia, sairaanhoitajia ja hoiva-avustajia. Pohjois-Pohjanmaalla hoivatyötä on tarjolla mm. Oulussa, Iissä, Muhoksella, Haapajärvellä ja Raahessa. Työllistämme myös opiskelijoita.

ONNIn tavoitteena on olla alan vastuullisin toimija ja edistää välittävää työelämää. ONNI tarjoaa henkilöstölle kattavia etuja, kuten katsastusedun, etuja huoltoasemilla, alennuksia Restelin ravintoloissa sekä ELIXIA Online Training -palvelun maksutta. Mikäli työskentelet ONNIlla pidempään, olet oikeutettu sairauskassaan, joka korvaa mm. yksityisten lääkäripalvelujen ja hammashoidon kuluja sekä tukee rahallisesti esimerkiksi silmälasien hankinnassa.

ONNIlla opintojen, työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen on vaivatonta. Mikäli haluat työskennellä vain viikonloppuisin, iltaisin, arkiaamuisin tai silloin tällöin, kaikki variaatiot onnistuvat vaivatta.

Pohjois-Pohjanmaan avoimet työpaikat

Muut avoimet lähihoitajan paikat löytyvät täältä

Hoivatien logo

Hoivatie

Hoivatie tuottaa vaikuttavia sosiaalipalveluja tukea tarvitseville. Hoivatie on yksi Suomen suurimmista sosiaalialan toimijoista. Meillä työskentelee lähes tuhat ammattilaista 19 paikkakunnalla yli 60 eri yksikössä.
Hoivatie syntyi, kun Nuorten Ystävät ja Oulun Diakonissalaitos yhdistivät palveluliiketoimintansa. Kahden vahvan toimijan yhteisesti omistamalla Hoivatiellä on monipuoliset palvelut ja laajat palveluketjut.

Teemme joka päivä työtä asiakkaidemme osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sitoudumme asiakkaisiimme ja heidän arkeensa. Kokeneet ja ammattitaitoiset työntekijät ovat menestystekijämme.

Palvelumme kattavat lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden palvelut, vammaispalvelut, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut, ikääntyneiden palvelut sekä työllistämispalvelut osatyökykyisille ja haasteellisessa työmarkkina-asemassa oleville.

Nimemme kertoo tehtävämme ja toimintatapamme. Olemme kumppani niille, jotka tarvitsevat tukea arkeensa. Haluamme vahvistaa ihmisen toimintakykyä ja hänen osallisuuttaan omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Uskomme, että hyvä syntyy arjessa, tavallisissa asioissa ja pienissä edistysaskelissa.

Tule työskentelemään kanssamme – lähellä ihmistä.

Hoivatien työpaikat

Validian logo

Validia

Tule meille työkaveriksi!

Tule meille luomaan elämäsi tarinaa. Sinä olet avainhenkilö asiakkaidemme kohtaamisissa joka päivä. Asiakkaamme ovat fyysisesti vammaisia, kehitysvammaisia tai muun vamman tai sairauden vuoksi apua tarvitsevia ihmisiä.

Meitä on 1300 ja joukkoomme kuuluu mm. lähihoitajia, henkilökohtaisia avustajia, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja sekä suuri joukko muita terveysalan ammattilaisia. Meillä pääset vaikuttamaan työhösi omalla persoonallasi, tarjoamme joustavat työajat ja modernit työvälineet sekä tilat. Saat hyvän perehdytyksen ja ammattitaitoisen huumorilla höystetyn työyhteisön tuen. Oulun seudulla meillä on yksiköitä Toppilansalmessa, Lintulassa sekä Kempeleessä.

Työsuhde-etuina tarjoamme koko henkilöstön kattavan tavoitepalkkiojärjestelmän ja tuemme työntekijöiden hyvinvointia liikunta-, kulttuuri- ja työmatkaedulla.
Panostamme perehdytykseen, työergonomiaan sekä henkilöstömme työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Tarjoamme alan opiskelijoille työharjoittelupaikkoja ja oppisopimuspaikkoja sekä mahdollisuuksia tehdä keikkaluontoista työtä. Kysy meiltä myös lopputyöhön aiheita. Harjoittelun ja opiskelun kautta sinulla on mahdollisuus saada vakituinen työ tutussa yrityksessä.

Validia Oy toteuttaa asumis- ja kuntoutuspalveluita aivo- ja selkäydinvaurioiden sekä muun vamman tai sairauden vuoksi apua tarvitseville. Valtakunnallinen Validia Oy on vastuullinen yhteiskunnallinen yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia.

Kaikki Validian avoimet työpaikat Oulun seudulla

Sijaiset.fi

Sijaiset.fi Henkilöstöpalvelu on oululainen valtakunnallisesti eri alueilla toimiva henkilöstöpalvelu, joka työllistää suuren määrän opiskelijoita sekä ammattilaisia eri pituisiin sijaisuuksiin sosiaali- ja terveysalan yrityksissä muun muassa Oulun alueella. Kauttamme voit työllistyä laaja-alaisesti erilaisiin alan yksiköihin.

Haastattelemme sinut tehtyäsi hakemuksen, jonka jälkeen esittelemme sinut haluamiisi yksiköihin. Yksikön hyväksyttyä sinut sijaiseksi alat saamaan työvuorotarjouksia vapaista työvuoroista. Sovellukseemme avataan päivittäin suuret määrät vuoroja, joista voit itse valita, mitä voit ja haluat tehdä.

Voit tehdä yksittäisiä vuoroja, lyhyitä sijaisuuksia eri yksiköihin toiveidesi mukaan tai halutessasi hakeutua pidempiin sijaisuuksiin asiakasyrityksiimme.

Vuoroja pystyt kätevästi varaamaan sekä verkkosivustomme että mobiilisovelluksemme kautta.

Täytä hakemus jo heti tänään, niin otamme yhteyttä sinuun pikimmiten!

Avoimet työpaikat.

Ota yhteyttä

Onko sinulla kysyttävää Mää hoidan -kampanjasta? Haluatko esille yrityksesi ja avoimet työpaikat? Tai oletko lähihoitaja ja haluat kertoa tarinasi tällä sivulla? Ota yhteyttä meihin.

Annakaisa Vääräniemi

Annakaisa Vääräniemi

viestintä- ja markkinointikoordinaattori

040 182 9071

Ota yhteyttä

Kuva, jossa instagramin tunniste #määhoidan

Muut yhteistyökumppanit

Mää hoidan -kampanjan yhteistyökumppanilogot: TE-Palvelut ja Kela