Viennin kehittäminen ei näy yritysten kassassa heti, mutta vaikutukset voivat olla ajan myötä merkittäviä. Aikavälillä 1.8.2023–31.7.2026 toteutettavan *Business Opportunities for International Market (BOIM) -hankkeen ulkoinen arviointi osoittaa, että kansainväliset messut ja vientimatkat ovat synnyttäneet yrityksille laajasti uusia kontakteja ja kauppamahdollisuuksia.
Arvioinnin tiedonhankintaan marraskuun 2025 ja maaliskuun 2026 välisenä aikana osallistuneissa 45 yrityksessä syntyi noin 440 uutta asiakas- ja yhteistyökontaktia. Runsas kolmasosa yrityksistä kertoi hankkeen vaikuttaneen suoraan saamiinsa kauppoihin. Toteutuneiden kauppojen yhteenlaskettu arvo oli noin 4,45 miljoonaa euroa.
Kauppaa syntyy vaiheittain
Kansainvälistymisen vaikutukset näkyvät usein viiveellä. Ensin syntyvät kontaktit ja markkinaymmärrys ja vasta myöhemmin kauppa. Myyntiä ei ole vielä tullut, mutta on odotettavissa, kuvaa yksi yritys arviointiraportissa.
BOIM-hankkeen merkittävimmät vaikutukset liittyvät verkostoitumiseen ja uusien markkinoiden avautumiseen. Lähes kaikki yritykset ovat saaneet uusia kansainvälisiä kontakteja, ja noin 70 prosenttia raportoi uusista kauppamahdollisuuksista.
Monelle pk-yritykselle osallistuminen kansainvälisiin tapahtumiin olisi ollut ilman hanketta vaikeaa. Nyt syntyneet kontaktit johtavat jatkokeskusteluihin, kumppanuuksiin ja tulevaan liiketoimintaan.
Arvioinnin perusteella 77 prosenttia yrityksistä kokee hankkeen auttaneen kansainvälistymisessä. Lähes kaikki pitävät vastaavanlaisia palveluja tärkeinä myös jatkossa, sillä vientiä ei synny yksittäisestä matkasta, vaan pitkäjänteisestä työstä.
Näkyvyyden lisäksi OSAKA EXPO -maailmannäyttelyyn osallistuminen vuonna 2025 BOIM-hankkeen avulla toi yrityksille ja alueen kehittäjäorganisaatioille uusia yhteyksiä Japaniin.
Vientihanketoiminta on alueelle välttämätöntä
Arviointi osoittaa, että kansainvälistymistä tukevalla hanketoiminnalla onkin keskeinen rooli yritysten kasvun mahdollistajana. Ilman matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia, käytännön tukea ja yhteisiä ponnistuksia monien pk-yritysten pääsy kansainvälisille markkinoille jäisi toteutumatta.
Kansainvälisiä vientihankkeita työkseen pyörittävä BusinessOulun vientiasiantuntija Sanna Savolainen toteaa, että viennin aloittaminen yrityksissä on usein resursseja vaativaa ja haastavaa eri syistä. Vientihankkeiden avulla voidaan kuitenkin madaltaa kynnystä lähteä ulkomarkkinaan ja auttaa uusien markkinoiden avaamisessa, uusien verkostojen syntymisessä ja yhteistyökumppaneiden löytämisessä.
– Ylipäätään uusien markkinoiden hahmottamisessa on suureksi avuksi, kun kehittäjäorganisaatiot tekevät yhteistyötä ja voivat senkin avulla auttaa alueen yrityksiä verkottumaan, tekemään yhteistyötä ja vaikka avaamaan uuden vientitoiminnon, hän toteaa.
Savolaisen sanoin pienistä puroista syntyy yleensä aina isompia virtoja, ja jokaisella vientikaupalla on merkitystä.
– Kaikki lasketaan. On myös todella tärkeää saada alueelle EU-tukea, jotta voimme sitä kautta avata uusia mahdollisuuksia sekä yritysten että koko alueen veto- ja pitovoiman kehittämiseksi.
Nykyisessä taloustilanteessa, jossa kasvu ei rakennu kotimarkkinan varaan, vientiin liittyvä hanketoiminta ei ole lisätoimintaa, vaan alueen elinvoiman ytimessä. Se luo yrityksille väyliä uusiin markkinoihin, vauhdittaa investointeja ja rakentaa pohjaa tuleville työpaikoille.
Viennin kehittäminen ekosysteemitasolla on hidasta ja aikaa vievää työtä. Yritysten osallistuminen eri kehittämistoimenpiteisiin alueella hyödyttää myös ekosysteemikehittäjiä ja koko aluetta pitkällä tähtäimellä.
– Näin kehittäjän näkökulmasta on todella tärkeää, että olemme saaneet näihin hankkeisiin mukaan innostuneita, kehittämismyönteisiä ja Oulun alueen kasvun kannalta kriittisiä ja positiivisia yrityksiä ja toimijoita, Savolainen sanoo ja kiittää alueen vientiyrityksiä aktiivisuudesta ja positiivisesta asenteesta kehittämistyötä kohtaan.
*Business Opportunities for International Market (BOIM) -hankkeen ulkopuolinen arviointi. TK-Ekval, 1.4.2026. Arviointiraportin saa pyydettäessä BusinessOulusta.
Lisätietoja antaa Sanna Savolainen, sähköposti: Sanna.L.Savolainen(at)BusinessOulu.com