Vaikuttavuus

Työllisyyskatsaus huhtikuussa 2025

Oulussa oli huhtikuun lopussa 1 365 avointa työpaikkaa. Avoimien työpaikkojen määrä laski edellisestä kuukaudesta 411:llä. Vuotta aiemmin avoimia työpaikkoja oli 2 145. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin kuukauden aikana 1 872.

Huhtikuun lopussa Oulussa oli 23 058 työnhakijaa. Työnhakijoiden määrä laski 139:llä edellisestä kuukaudesta ja nousi 895:llä vuoden takaisesta. Huhtikuun aikana työnhakunsa päätti eri syistä 1 065 asiakasta.

Työnhakijoista työttömiä oli 13 620 ja kokoaikaisesti lomautettuna 1 008 henkilöä. Työttömiä oli 86 vähemmän ja lomautusten määrä laski 195:llä edelliseen kuukauteen verrattuna.

Oulun työttömyysaste (työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta) oli 13,6 %. Työttömyysaste nousi yhden prosenttiyksikön vuoden takaisesta ja laski 0,3 prosenttiyksikköä edelliseen kuukauteen verrattuna.

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Oulussa 2 245 ja nuorisotyöttömyysaste 17,1 %. Viime vuoteen verrattuna nuorten työttömien määrä kasvoi 57:llä ja nuorisotyöttömyysaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä. Edelliseen kuukauteen verrattuna nuorten työttömien määrä laski 126:lla ja nuorisotyöttömyysaste 0,4 prosenttiyksikköä.

Työttömistä 4 004 oli yli 55-vuotiaita. Yli 55-vuotiaiden määrä pysyi samana edelliseen kuukauteen verrattuna ja oli 196 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työttömyysetuuden kuntarahoitus

Vuoden 2025 alusta kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta laajeni. Kunnat rahoittavat työmarkkinatuen lisäksi osan perus- ja ansiopäivärahasta. Kuntien rahoitusosuus alkaa, kun työttömyysetuutta on maksettu 101 päivältä ja kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä.

Huhtikuussa Oulussa työttömyysetuuksien kuntarahoitusosuus oli 3 169 540 euroa. Maksuosuudesta 2 643 619 euroa oli työmarkkinatuen, 112 464 euroa peruspäivärahan ja 413 457 euroa ansiopäivärahan rahoitusta. Edelliseen kuukauteen verrattuna työttömyysetuuksien maksuosuus nousi noin 259 000 eurolla.

Tarkempaa tilastodataa kuntarahoituksesta ei vielä ole saatavilla, joten verkkosivuilla julkaistu raporttinäkymä ei kuntarahoituksen osalta ole ajan tasalla. Raportilla näkyvät työmarkkinatuen kuntarahoituksen tiedot vuoden 2024 loppuun asti.

Pitkäaikaistyöttömiä (työttömyyden kesto yli 12 kuukautta) oli Oulussa 6 223. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi edellisestä kuukaudesta 128 henkilöllä ja oli 877 henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus löytyy KEHA-keskuksen työllisyyskatsaus-sivulta.

Toukokuun tilastot julkistetaan 25.6.2025.

Työllistymistä edistävät palvelut Oulussa

Huhtikuun lopussa erilaisissa työllistymistä edistävissä palveluissa oli yhteensä 4 563 asiakasta. Suurin osa näistä, 1 559 henkilöä, oli työllistettynä ja 1 202 työvoimakoulutuksessa. Muita lakisääteisiä työllistymistä edistäviä palveluita ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella. Asiakkaat voivat olla myös jossakin vapaaehtoisessa tai kumppaneiden tarjoamassa palvelussa edistämässä työllistymistään, osaamistaan tai työkykyään. Vapaaehtoisiin palveluihin osallistuminen ei tilastoidu samoin kuin lakisääteisiin palveluihin osallistuminen.

Palveluissa aloittaneita oli huhtikuun aikana 534. Viime vuonna samaan aikaan aloittaneiden määrä oli 662.

Vapaaehtoisten palveluiden koordinaattori Taru Lääkkö BusinessOulun työllisyyspalveluista kertoo, että palveluihin ohjautuminen on piristynyt alkuvuodesta. Työllisyysalueen toimintojen käynnistäminen ja kaupungille siirtyneiden asiakkaiden määrä hankaloittivat asiakasohjausta vuoden ensimmäisinä kuukausina.

Oulussa asiakkaille tarjotaan monenlaisia työnhakua tukevia sekä työkyvyn ja osaamisen kehittämiseen liittyviä palveluita. Esimerkiksi Opinnollistamisessa asiakas voi tuoda näkyväksi omaa osaamistaan ja kerätä uutta osaamista muun palvelun, kuten työkokeilun tai palkkatukityön aikana. Opinnollistamisesta asiakas saa osaamistodistuksen, jota voi hyödyntää esimerkiksi näyttöihin perustuvan tutkinnon suorittamisessa.

Lääkkö kertoo, että palveluiden hankinnassa tehdään yhteistyötä sekä BusinessOulun organisaation sisällä että erilaisissa verkostoissa.

– Tarpeita arvioidaan suhteessa lakisääteisiin koulutuksiin ja palveluhankintoihin. Verkostoissa kartoitetaan, millaisille palveluille on tarvetta. Jos tunnistetaan tarve vapaaehtoiselle palvelulle esimerkiksi tietylle kohderyhmälle, selvitetään mahdollisuus hankkia kyseistä palvelua. Jos kaupungilla ei ole tarjota juuri tietyntyyppistä asiakkaan tarvitsemaa palvelua, sitä saattaa myös tarjota joku työllisyydenhoidon ekosysteemin yhteistyökumppaneista.

Uutena mahdollisuutena työllisyydenhoidon kentällä on työttömyyskassayhteistyö. Viime vuonna voimaan tullut lakimuutos antaa työttömyyskassoille mahdollisuuden tarjota työllistymistä tukevia palveluita jäsenilleen.

– Osa kassoista on lähtenyt aktiivisesti tarjoamaan omia työllistymistä edistäviä palveluitaan. Kassojen jäsenille tarjotaan esimerkiksi työnhakuvalmennuksen tyyppistä palvelua, kuten apua työnhakuasiakirjojen laatimiseen. Kassoilla on käytössä myös tekoälypohjaisia työkaluja työnhaun tehostamiseen.

Muita toimijoita ekosysteemissä ovat esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat ja erilaiset hankkeet.

– Yhteydenpito on tiivistä ja jatkuvaa, ja eri toimijat esittelevät aktiivisesti omia palveluitaan. Se on hyvä asiakaspalvelun ja palveluohjauksen näkökulmasta, koska asiakkaita osataan ohjata tarpeen mukaan myös muihin kuin työllistymistä edistäviin palveluihin. Esimerkiksi ammatillisesta kuntoutuksesta on viime kuukausina järjestetty useita infotilaisuuksia.

Palveluiden vaikuttavuutta seurataan tilastoista, mutta luvut eivät kerro koko totuutta.

– On hyvä huomioida myös poluttumisnäkökulma. Kaikkia tietoja ei merkitä järjestelmiin, esimerkiksi mihin asiakas on siirtynyt työnhaun katkeamisen jälkeen. Olennaisin tieto on, miten asiakas kokee itse hyötyneensä palvelusta ja onko siitä ollut työllistymisen kannalta hyötyä esimerkiksi asiakkaan ammatillisen itsetunnon ja pystyvyyden kokemuksen kannalta.

Työllisyysraporttiin kerätään Kelan sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkisesta työllisyysdatasta kuntakohtaiset avainluvut KEHA-keskuksen työnvälitystilastojen julkistamispäivinä aina kuukauden loppupuolella. Datan visualisointi on toteutettu Power BI -työkaluilla.

Dynaamiset raportit päivittyvät automaattisesti. Raportit ovat vuorovaikutteisia eli ne muuttuvat käyttäjän toimintojen mukaan. Esimerkiksi hiirtä liikuttamalla voi tarkastella eri ajankohtien lukuja ja klikkaamalla voi valita yksittäisiä tietojoukkoja tarkasteluun ja porautua syvemmälle raporttiin.

Tällä hetkellä raportissa on Oulun lukujen lisäksi viiden muun suurimman kunnan työllisyysluvut; Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Turun.

Raporttia voi tarkastella koko näytön kokoisena klikkaamalla raportin oikeassa alakulmassa olevaa painiketta. Raportit toimivat parhaiten seuraavilla selaimilla: Chrome, Firefox ja Edge.

Kuntakokeilujen seurannasta löydät tietoa työ- ja elinkeinoministeriön sivustolta.

Tutustu kuntakokeilun toimintaan, tilastoihin ja tuloksiin ensimmäisen ja toisen vuoden väliraporteista. Ensimmäinen vuosi 3/2021-2/2022 ja toinen vuosi 3/2022-2/2023.

Matalasuhdanteesta kohti parempia aikoja

Oulun seudulla vuoden 2023 vaihteessa alkanut laskusuhdanne jatkui vielä vuoden 2024 toiselle neljännekselle. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui -9,5 prosenttia ja toisella -4,0 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi +3,3 prosenttia ja neljännellä +4,3 prosenttia. Kuitenkin vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto supistui -1,4 prosenttia vuonna 2024. Koko maan tasolla vuoden 2024 liikevaihto supistui -1,6 %.

Kaikkien alojen yhteenlaskettu palkkasumma jatkoi kasvua talouden epävakaudesta huolimatta. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi Oulun seudulla vuonna 2024 +1,6 prosenttia edellisvuodesta. Vastaavasti koko maan tasolla palkkasumma kasvoi +2,2 %.

Palkkasumman kasvusta huolimatta toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä supistui Oulun seudulla vuonna 2024  -1,0 %. Koko maassa vastaava henkilöstömäärän kasvuluku oli sen sijaan positiivinen ollen +2,0 %.

Vuoden 2024 kehitys on ollut kaksijakoista: toisaalta liikevaihto on kasvanut usealla toimialalla, mutta samalla henkilöstömäärä on supistunut. Esimerkiksi informaatio- ja viestintä, matkailu ja yksityiset palvelut kotitalouksille vetävät edelleen varsin hyvin, ja jopa osaajapulaa on paikoitellen, mutta samalla yt-neuvottelujakin on käynnissä.

Oulun seudun viennin suhdanne on kääntynyt positiiviseksi pääosin elektroniikkateollisuuden viennin palattua kasvu-uralle vuoden 2023 laskusuhdanteen jälkeen. Kokonaisviennin volyymi oli v. 2024 noin 6,4 mrd. €, mistä elektroniikkateollisuuden osuus oli noin 80 %. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2024 19.1 mrd. €.

Oulun alueen talouselämä on kokenut merkittävää haastetta rakentamissektorin hiljenemisestä, erityisesti asuntorakentamisessa, joka oli aiemmin kasvanut huomattavasti. Sen sijaan toimitila- ja liiketilarakentaminen sekä infrarakentaminen ovat pysyneet hyvällä tasolla johtuen aiemmin tehtyjen investointien etenemisestä Oulun alueella.

Mielenkiinto Oulua kohtaan sijaintipaikkana on säilynyt hyvänä, joskin heikkenevä talous ja valmiiden rakennustonttien vähäisyys houkuttelevilla paikoilla hidastaa kehitystä. Oulun kaupungin päätökset vauhdittaa alueen julkisten – yksityisten investointien toteutusta on herättänyt paljon mielenkiintoa yrityksissä ja antaa viestin alueen kehitykseen panostamisesta.

Tällä sivustolla olevalla suhdannekuvalla, trendivertailulla ja vientinäkymällä seurataan erityisesti pk-yrityksistä muodostettujen yritysryhmien ja valikoitujen toimialaryhmien kehitystä. Kuhunkin yritysryhmään kuuluu vähintään 30 BusinessOulun valitsemaa toimialaa hyvin edustavaa yritystä. Poikkeuksen tähän tekee ”Muut” -ryhmä, missä on vain yksi yritysryhmä (Automotive) ja loput ovat TOL2008 -luokituksen mukaisia toimialoja. Yritysryhmistä puuttuvat suuryritykset. Toimialat ovat voineet valita yritysryhmät eri lähtökohdista ja eri painotuksilla, joten eri toimialojen volyymit ja trendit eivät ole vertailukelpoisia keskenään.