Elintarvikealalla vastuullisuus kattaa monta kansallisesti tärkeää teemaa, kuten huoltovarmuuden sekä tuotannon energia- ja resurssitehokkuuden. Onnistunut vastuullisuustyö lähtee pienistä askelista ja toimii koko liiketoiminnan tukena. Samalla rakennetaan tulevaisuuden kilpailukykyä ja ennakoidaan tulevaa maailmaa.
Vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvät vaatimukset lisääntyvät nykyaikana nopeasti. Ehtoja ovat asettamassa rahoittajat, yhteistyökumppanit, asiakkaat ja lainsäädäntö. Kyse ei ole yrityksissä omasta erillisestä lokerostaan, vaan kestävät toimintatavat koskettavat koko liiketoimintaa. BusinessOulun ja Oulun ammattikorkeakoulun järjestämissä VALUE -Vastuullisuutta liiketoimintaan ja arvoketjuihin -hankkeen työpajoissa on pureuduttu tänä keväänä eri toimialojen keskeisiin vastuullisuuskysymyksiin ja niihin vastaamiseen käytännön tasolla.
Kohti kestävää ruokaketjua -valmennussarjassa käytiin läpi muun muassa arvontuotannon rakentumista ja sidosryhmien merkitystä, sillä ne ovat molemmat alalla tärkeitä. Olennaisuusarvioinnin, kestävyystiedon ja päästölaskennan käytännön työkalut antoivat pohjoispohjanmaalaisille elintarvikealan yrityksille konkreettisia välineitä vastuullisuustyön tekemiseen.
Vastuullisuustyössä yksi haaste on integroida se osaksi koko organisaation toimintaa, näkee työpajoihin osallistunut Maustaja Oy:n laatu-, vastuullisuus- ja ympäristöpäällikkö Oona Liehu. Maustaja on pyhäntäläinen elintarvikkeiden sopimusvalmistaja, jonka tuotannossa ehtii olla monta vaihetta, ennen kuin valmis tuote päätyy kuluttajan ruokakaappiin. Vaikutukset on siis arvioitava huolella. Liehu kokee, että työpajoissa esitellyt työkalut ja tavat visualisoida tietoa edesauttavat tätä työtä.
– Arvoketjun visualisointi oli esimerkiksi todella hyvä. Siinä näkyy, miten meilläkin tulee miettiä jo ihan ensimmäisestä sinapinsiemenen hankinnasta alkaen, kuinka vastuullisuus huomioidaan.
Työpajojen aikana tehty tiekarttamuotoinen kehittämissuunnitelma on tehokas tapa koota yhteen isoja ja pieniä linjoja ja sitä, mihin yritysten olisi hyvä jatkossa keskittyä. Elintarvikealan työpajoissa pääkouluttajana toiminut Ecobion johtava konsultti Aku Kähkönen kertoo, että moni yritys halusi lähteä liikkeelle päästölaskennasta, mikä onkin perustavanlaatuinen asia vastuullisuustyössä.
– Usea lähti myös kunnianhimoisesti miettimään jo pidemmälle tulevaisuuteen seuraavia kehityssuunnitelman askelia. Se oli hienoa nähdä.
Elintarvikealan työpajoissa pääkouluttajana toiminut Ecobion johtava konsultti Aku Kähkönen kiitteli yritysten kunnianhimoa kestävyysasioissa.
Ei sittenkään mörkö
Oulun ammattikorkeakoululla työskentelevät Sanna Tyni ja Satu Välijärvi osallistuivat työpajoihin koulutuksen ja verkostoitumisen näkökulmasta. He kokevat, että juuri vastuullisuuden työkalut antavat sekä opetukseen että yrityksille hyvää sanoitusta senhetkisestä tilanteesta. Niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Esimerkiksi kaksoisolennaisuuden arvioinnissa kestävyyttä katsotaan sekä yrityksen sisältä ulospäin että ulkopuolelta sisäänpäin.
– Arviointi auttaa taklaamaan sitä väärää käsitystä, että vastuullisuudesta pitäisi pystyä hoitamaan yrityksessä joka ikinen asia kerralla tai että opiskelijan pitäisi pystyä ymmärtämään siitä ihan kaikki. Tärkeintä on nähdä, mikä on tilanne juuri nyt ja millä askelilla edetä kohti seuraavia tavoitteita Usein vastuullisuuden eteen tehdä organisaatioissa jo paljon asioita, Välijärvi ja Tyni sanovat.
VALUE-työpajoissa yritykset saivat pohtia vastuullisuuteen liittyviä vahvuuksiaan. Kuvassa Satu Välijärvi ja Oona Liehu.
Oona Liehu sekä Oulun ammattikorkeakoululla työskentelevät Sanna Tyni ja Satu Välijärvi toteavat, että vastuullisuuden ei tule jäädä ylätason puheeksi.
Liehun tapauksessa työpajassa tehty vastuullisuuden maturiteettitason määrittäminen auttoi huomaamaan, että monessa asiassa ollaan Maustajalla pitkällä. Jatkuvaa kehittämistä myös tehdään koko ajan.
– Jo vaikka se, että lajittelu on saatu kuntoon normaaleilla toimenpiteillä, vie eteenpäin näitä teemoja. Usein vastuullisuus saattaa tuntua möröltä, että pitää tehdä heti hiilijalanjälkilaskenta ja tuotteiden hiilipäästölaskelmat ja muuttaa koko yrityksen toiminta kerralla. Pienillä teoilla syntyy hyvä kokonaisuus.
Olennaista on nimenomaan se, ettei vastuullisuus jää ylätason puheeksi, vaan viedään asioita käytäntöön, Tyni ja Välijärvi muistattavat. Konkreettisia asiantuntijoita ovat ne, jotka ovat käytännön prosessien kanssa tekemisissä joka päivä ja pystyvät oman kokemuksensa kautta kertomaan, mitä voisi tehdä paremmin. Samaa mieltä on Liehu, joka näkee sen suoraan myös omassa työssään.
– Otin meillä näitä työpajan teemoja puheeksi, ja tuli hyviä toiveita esimerkiksi siitä, miten kierrätyspisteitä voisi tehostaa. Oli mukava huomata, miten hyvin kehittämiseen lähdettiin mukaan ja että vastuullisuusteemat koskettavat kaikki, Liehu sanoo.
Rakentamassa tulevaisuuden kilpailukykyä
Vastuullisuustyö ei merkitse pikaratkaisuja tai pikavoittoja. Elintarvikealalla kestävyyskysymykset liittyvät vahvasti myös huoltovarmuuden kaltaisiin teemoihin.
– Hyvissä ajoin aloitettu kestävyystyö varmistaa liiketoiminnan jatkumisen. Se on valmistautumista lain vaatimuksiin, mutta elintarvikealalla tärkeä myös resilienssin kannalta, Aku Kähkönen toteaa.
Työpajojen keskusteluissa nousi esiin, että arjessa muu kuin lain määrittämä vastuullisuustyö jää helposti muun tekemisen jalkoihin. Satu Välijärvi näkee asian ennakointina nopeasti muuttuvassa maailmassa.
– Samalla ollaan yhdessä rakentamassa tulevaisuuden kilpailukykyä.
Liehun mielestä kaikki koulutukseen osallistuneet yritykset jakoivat ajatuksen, että vastuullinen toiminta tarkoittaa kilpailuetua ja tukee taloudellisen tasapainon löytymistä. Yksi haaste kehitystyötä tehdessä voi olla pelko, että tuotanto muuttuu vähemmän tehokkaaksi.
– Asioita ei kuitenkaan tarvitse tehdä taloudellisten tulosten kustannuksella, vaan vastuullisuus- ja ympäristönäkökulman huomioiminen voi olla hyvinkin tehokasta. Kokonaisuudessaan vastuullisuus on monisakarainen tähti, jossa pitää ottaa huomioon monta tahoa ihan jo lähtien siitä, miten me vastuullisuutta mittaamme. Työpajat auttoivat hahmottamaan tätä.
Välijärvi ja Tyni kertovat pistäneensä VALUE-koulutuksissa ilolla merkille, että keskustelujen perusteella Pohjois-Pohjanmaalla elintarvikealalla on paljon vastuullisuuden edelläkävijöitä.
– Moni on tehnyt tosi pitkäjänteistä kehitystyötä ja ottanut isojakin kokonaisuuksia haltuun jo tässä vaiheessa. Tällaiset koulutukset auttavat entisestään eteenpäin. Hyvä meidän alueen firmat!
Kuvat: Mika Vallineva ja Noora Slotte
Lisätiedot:
Liisa Pietikäinen
asiantuntija, yritysvastuu ja ennakointi
040 7050 473
Liisa.Pietikainen@businessoulu.com
Jos haluat tietää VALUE-hankkeen tulevista tapahtumista, ota seurantaan hankkeen LinkedIn-sivu VALUE – vastuullisuutta liiketoimintaan ja arvoketjuihin: Overview | LinkedIn. Hankkeessa julkaistaan myös kaikille avoin vastuullisuuden koulutusmateriaali.
VALUE – Vastuullisuutta liiketoimintaan ja arvoketjuihin -hanke on EU:n osarahoittama. Tuen myöntäjä on Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeen toteuttajat ovat BusinessOulu ja Oulun ammattikorkeakoulu.