FutureTech Oulu 2026 avaa osaltaan näkökulmaa tekoälyyn ja sen nopeaan kehittymiseen. Teema ”New era of creativity” muistuttaa ihmisen roolista tekoälyn ohjaajana ja visionäärinä. Samalla kun tekoäly kykenee tekemään asioita ihmisen puolesta, se tarvitsee ihmisen luovuutta, kykyä yhdistellä eri näkökulmia ja luoda aidosti uutta. Luovuus tuleekin olemaan yksi liiketoiminnan tärkeimmistä kilpailueduista.
Tapahtuman aloittava CreaTech-aamu tarjoaa katsauksen siihen, miten luovuus ja teknologia kohtaavat tekoälyn aikakaudella. Ohjelmassa tutustutaan tulevaisuuden asiakaskokemuksiin, immersiivisiin XR-ratkaisuihin sekä tekoälyä hyödyntävään luovaan sisällöntuotantoon. Käytännön esimerkit ja demot avaavat sitä, miten uudet teknologiat muokkaavat luovia aloja, palveluita ja elämyksiä.
Tarmo Pajunen, tekoälyasiantuntija ja yritysjohtaja, joka on ollut mukana kasvattamassa Euroopan johtavaa tekoäly-yritystä Silo AI:ta, oikoo puheenvuorossaan yleistä käsitystä, jonka mukaan AI tarkoittaisi vain uusia työkaluja, joilla saadaan helposti tehokkuutta ja kilpailukykyä.
– Keskittymällä työkaluihin ja vaihtamalla niitä toisiin saadaan vain pinnallista hyötyä. Vasta keskittymällä uniikkiin tietoon, osaamiseen ja työnkulkujen kehittämiseen saadaan merkittäviä tuottavuusloikkia ja kilpailuetua, hän huomauttaa.
Aamupäivän ohjelman päättävässä paneelikeskustelussa ruoditaan koneen ja ihmisen luovaa yhteistyötä. Erilaisia näkökulmia aiheeseen tuovat Anna Suorsa, joka tarkastelee tutkimuksessaan Oulun yliopistossa ihmisten ja teknologioiden vuorovaikutusta, Marko Jaanu, joka vastaa Siili Solutionsin teknologiastrategiasta ja edistää tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen kehittämistä sekä Jesse Lumme, joka rakentaa Smilee Oy:ssä ihmisen ja tekoälyn yhteistyön osaksi yritysten päivittäistä toimintaa tuovia järjestelmiä sekä paneelin vetävä ICT-asiakkuuspäällikkö Jussi Leponiemi BusinessOulusta.
Iltapäivällä tekoälytutkija ja liiketoiminnan kehittäjä Reidar Wasenius vie kuulijat syvemmälle pohtimaan tekoälyn käyttöä uuden luomisessa. Hän muistuttaa, että toimiva yhteistyö tekoälyn kanssa edellyttää useiden psykologisten ja perusasioiden ymmärtämistä. Usein kyse on siitä, että ihmisten on osattava esittää oleellisia kysymyksiä – suorastaan kyseenalaistaa toistuvasti se mitä ollaan tekemässä.
– Parhaimmillaan koneet ja ihmiset täydentävät toisiaan oivasti luovissa prosesseissa. Ensin on kuitenkin ymmärrettävä selkeästi, mitä vaiheita kussakin prosessissa on. Ihmisen ja koneen välillä on aivan erilainen työnjako esimerkiksi hersyttelyvaiheessa, ideoiden karsimisvaiheessa, aihioiden jalostamisvaiheessa, lopputuleman hiomisvaiheessa ja tuotoksen esittelyvaiheessa.
Isot kielimallit yhdistelevät taitavasti olemassa olevia kielellisiä, kuvallisia ja musiikillisia elementtejä täysin uusiksi yhdistelmiksi.
– Ihmisen ainutlaatuinen vahvuus on se, että hänellä on tunteita, eli pyrkimyksiä tavoitella ja vältellä. Ihminen arvottaa, priorisoi, kuratoi, valikoi, ohjaa ja johtaa. Se on ihmisyyden ydin ja viimeinen linnakkeemme tekoälyjen ympäröimänä, Wasenius sanoo.
Tule kuulemaan ja osallistumaan mielenkiintoiseen keskusteluun Tullisalissa 8.10. – siellä ovat muutkin yritysten edustajat, tutkijat ja kehittäjät pohtimassa, millaista osaamista tarvitaan uuden luovuuden aikakaudella.