Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän myös rakennusten kuntoon ja kunnossapitoon. Muun muassa viistosateet, jäätymiset, tulviminen sekä kesän korkeat lämpötilat vaikuttavat niin rakennusten ja pihojen kuntoon kuin asumismukavuuteen. Valtakunnallisessa TALVI-hankkeessa autetaan taloyhtiöitä huomioimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset entistä paremmin esimerkiksi uudisrakentamisessa ja kunnossapidossa ja valmistautumaan sään ääri-ilmiöiden seurauksiin.
Mukana 1.3.2024–31.5.2026 toteutettavassa, Euroopan unionin osarahoittamassa hankkeessa ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Valonia ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk. Oamkin projektipäällikkö Rauno Toppila toimii hankkeessa asiantuntijana ja lehtorina, Vesa Pitsinki asiantuntijana ja Noora Viholainen projektipäällikkönä. Hänen äitiysvapaataan sijaistaa projektipäällikkö Aila Ryhänen. Oamkin rooli hankkeessa on arvioida ja kehittää kuntoarviotyökaluja yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa; Oamk on tehnyt muun muassa asiantuntijahaastatteluita ja testannut työkaluja käytännössä. Kerättyä tietoa käytetään taloyhtiöiden tietoisuuden parantamiseen ja kuntoarvioijien työn kehittämiseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei huomioida kuntoarvioissa tarpeeksi hyvin
Kuntoarvio on asiantuntijatiimin tekemä taloyhtiön kunnon kartoitus, jonka perusteella laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma (PTS) rakennuksen kunnossapidolle.
– Kuntoarvion toteutuksessa käytetään usein perinteisiä työkaluja, kuten Wordia ja Exceliä. Siihen on kuitenkin olemassa parempiakin työkaluja, TALVI-hankkeen projektipäällikkö Noora Viholainen sanoo.
Hankkeessa on selvinnyt, että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ei kuitenkaan juuri huomioida kuntoarviosuunnitelmissa, KH-kortistossa tai vuoden 2025 rakennuslaissa. Energiatehokkuus huomioidaan hyvin, mutta lämpenemiseen ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen on puutteellista.
– Esimerkiksi viistosateet rapauttavat betonia, joten tarvitaan suojapeltejä. Piha- ja katualueiden viheralueet sekä lisäävät viihtyisyyttä että tasoittavat alueen lämpötiloja, ja myös asuntojen selektiivilasit ja pimennysverhot voivat parantaa mikroilmastoa ja asumismukavuutta. Esimerkiksi rakennusten viilennys palvelee valtaväestön lisäksi myös riskiryhmiä, kuten vanhuksia ja sairaita, sekä eläimiä. Kunnossapidon kustannusten tulee kuitenkin pysyä vuositasolla maltillisina, mikä nostaa pintaan kysymyksen, kuinka paljon näistä sopeutumiskeinoista ollaan valmiita maksamaan, hankkeen asiantuntija Rauno Toppila toteaa.
Varautuminen kannattaa pitkällä aikavälillä
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat voimistumaan tulevaisuudessa, joten niihin varautuminen on hyvä aloittaa jo nyt.
– Varautuminen on rahallisesti järkevää, sillä säästöjä kertyy sitä enemmän, mitä ennakoivammin ja suunnitelmallisemmin toimenpiteitä toteutetaan. Ajoissa varautuminen jatkaa myös rakennusten elinkaarta, toteaa Viholainen.
Viholainen, Toppila ja Ryhänen Oulun ammattikorkeakoululta ovat iloisia, että Suomesta löytyy muitakin tahoja, joilla on samansuuntaisia tavoitteita. Tietoutta ja osaamista sopeutumisen tärkeydestä ja keinoista tulee lisätä etenkin kuntoarvioijien koulutuksissa. Hankkeessa tehdyissä haastatteluissa selvisi, että aiheen käsittelyä on koulutuksissa hieman aloitettu, mutta tietoa tarvitaan lisää. Hankkeessa mukana oleva Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY onkin laatinut kuntoarvioijia varten tarkistuslistan, jonka avulla kuntoarvioija voi kohdekäynnillä huomioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä tehdä toimenpidesuosituksia taloyhtiöillä.
Keväällä 2026 hanke julkaisee verkkokurssin, jolla rakennusten ja piha-alueiden riskejä käsitellään käytännönläheisesti sekä annetaan ohjeita ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioivan pätevän kuntoarvioijan tilaamiseen.
– Kurssi on avoin kaikille, ja se on suunnattu erityisesti taloyhtiöiden asukkaille, isännöitsijöille ja hallituksille. Verkkokurssi tehdään helposti ymmärrettäväksi niin, että alan asiantuntemusta ei tarvita. Kurssimateriaalien kirjoittaminen on meillä parhaillaan käynnissä, Toppila kertoo.
Lisäksi taloyhtiöiden asukkaille, isännöitsijöille ja hallituksille sekä muille kiinnostuneille järjestetään keväällä 2026 kolmen seminaarin sarja, josta osallistujat saavat tietoa taloyhtiöiden varautumista ilmastonmuutokseen. Seminaareista yksi pidetään Oulussa, ja seminaareihin voi osallistua myös etäyhteydellä. Ryhänen ja Toppila toivovat löytävänsä Oulun seudulta lisää pilottitaloyhtiöitä, joissa he voivat seurata kuntoarvion tekemistä ja kokeilla myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumisehdotukset sisältävää tarkastuslistaa.
