Työn Taitajissa avattiin sote-alan laajuutta ja mahdollisuuksia siinä opetushenkilöstölle. Sosiaali- ja terveysalalla on kasvava tarve osaamiselle – ei ainoastaan teknologian osalta, vaan myös hoiva-, ohjaus- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Alan yhteiskunnallinen merkitys näkyy Oulun seudulla erityisen vahvasti, sillä alueella toimii Suomen toiseksi suurin terveysteknologian keskittymä.
Oulun terveysalan kehityksen keskiössä on OuluHealth Ekosysteemi, joka kokoaa yhteen yritykset, oppilaitokset ja julkiset toimijat. OuluHealth Labs -testausympäristö tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää ja testata tuotteitaan aidoissa käyttötilanteissa. Myös oppilaitokset ja opiskelijat osallistuvat aktiivisesti toimintaan jo opintojen aikana, ja ekosysteemiin osallistetaan laajasti myös kaupunkilaisia.
– Oulun vahvuus on sen mittakaava. Kaupunki on riittävän suuri mahdollistamaan monipuoliset verkostot, mutta samalla tarpeeksi pieni, ja näin yhteistyö eri toimijoiden välillä on tiivistä ja ketterää, totesi Salla Hirvonen BusinessOulusta.
Yritykset innovoivat ihmisen ympärillä
Hirvonen avasi käytännönläheisesti oululaisia terveysteknologian ratkaisuja. Oulussa toimii laaja joukko terveysteknologian yrityksiä, joiden ratkaisut pohjautuvat todellisen elämän tarpeisiin. Näistä esimerkkejä ovat laajasti tunnetut toimijat Polar, OuraRing ja Neurosonic sekä joukko pienempiä kasvuyrityksiä kuten Monidor, Medanets, Cerenion, Peili Vision, 9Solutions & Assa Abloy, Kipuwex, Nucu, Near Real ja NE Device SW. Yritysten painopiste on vahvasti vientimarkkinoilla ja teknologisessa kehittämisessä. Ala on kuitenkin tiukasti säännelty, ja tuotteiden markkinoille saattaminen vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä ja testausprosesseja.
Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tuetaan monin tavoin, esimerkiksi messuosallistumisten ja yrityshautomon kautta. Hautomon avulla syntyy uutta yritystoimintaa ja kehitetään liiketoimintamalleja kestävällä tavalla.
Tulevaisuuden haasteena työvoiman saatavuus
Arvioiden mukaan jopa 30 prosenttia sote-alan työntekijöistä eläköityy vuoteen 2034 mennessä – eniten sairaanhoitajien, lähihoitajien ja sosiaalialan ohjaajien tehtävistä. Tämä tekee osaajien kouluttamisesta ja alan vetovoiman lisäämisestä entistä tärkeämpää. Oulussa halutaan korostaa, että terveysala on paljon muutakin kuin perinteinen sairaanhoito: se on monialaista yhteistyötä, jossa yhdistyvät hoitotyö, teknologia, robotiikka ja ihmisläheisyys.
OSAO ja OAMK kouluttavat uuden ajan hoitoalan ammattilaisia
Koulutuskuntayhtymä OSAO kouluttaa laaja-alaisesti sosiaali-, terveys- ja lääkealan osaajia. Tarjolla on perustutkintoja sosiaali- ja terveysalalta, välinehuollosta ja lääkealalta. Koulutuksessa painotetaan ihmisen kohtaamista, vuorovaikutustaitoja ja rohkeutta toimia erilaisissa tilanteissa. Myös robotiikka on jo opinnoissa mukana.
– Robotiikka ja uudet innovaatiot ovat osa hoitotyön arkea. Robotit eivät vie työpaikkoja, vaan toimivat työyhteisön tukena ja osana hoivatyötä, kertoi Tarja Isokangas OSAO:lta.
Opiskelijoiden etenemistä tukevat niin ammattilukio kuin myös väyläopinnot, joista jälkimmäisen kautta on mahdollista siirtyä suoraan jatko-opintoihin Oulun ammattikorkeakouluun. Oamk tarjoaa monipuolisia sote-alan koulutusohjelmia, yhteensä 11 ammattikorkeakoulututkintoa ja 6 ylempää AMK-tutkintoa. Uusimpina avauksina ovat englanninkielinen Nursing-ohjelma ja yhteistyössä Tampereen kanssa toteutettava Social Services -tutkinto.
– Oamk kehittää parhaillaan jo olemassa olevien lisäksi uusia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat voivat harjoitella käytännön työelämätilanteita ja simuloituja toimenpiteitä. Yhteistyö yritysten ja OSAO:n kanssa on tiivistä niin opetuksessa kuin hanketoiminnassakin. Bioanalytiikan opinnoissa tehdään lisäksi yhteistyötä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa, mikä vahvistaa osaamisen alueellista verkostoa, kuvaili Mika Paldanius Oulun ammattikorkeakoululta.
Työelämäkokemuksia kentältä
Sofia Mertaniemi, jolla on kymmenen vuoden kokemus hoitoalalta, jakoi tapahtumassa näkemyksiään alan työelämästä. Hän on työskennellyt ensihoidossa, kotihoidossa sekä vanhusten ja vammaisten hoivatyössä. Mertaniemen mukaan alan todellisuus avautuu kunnolla vasta työelämässä.
– Opiskeluaikana ei aina muodostu täysin realistista käsitystä työn arjesta, mutta siihen pääsee nopeasti kiinni. Jokainen päivä on erilainen, ja mikropalautumisen taito on tärkeä osa jaksamista.
Mertaniemi kannusti opetushenkilöstön edustajia painottamaan nuorille oman motivaation ja kiinnostuksen kohteiden pohtimista ennen alavalintaa ja muistutti, että valittu suuntautumisala ei määritä koko tulevaisuutta. Hän itse esimerkiksi työskentelee nyt vaatealalla ja tähtää psykoterapeutin ammattiin ja on esimerkki siitä, kuinka monipuolisia urapolkuja sosiaali- ja terveysalalta voi avautua.