Työllisyyspalvelut ovat olleet osa kuntien peruspalveluja vuodesta 2025 alkaen. Sekä henkilö- että yritysasiakkaiden työvoimapalvelut ovat kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Lakisääteisten tehtävien lisäksi kunnat voivat järjestää vapaaehtoisia palveluja joko itse tai ostamalla niitä palveluntuottajilta.
Lakisääteisiä työllistymistä edistäviä palveluita ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella. Asiakkaat voivat olla myös jossakin vapaaehtoisessa tai kumppaneiden tarjoamassa palvelussa edistämässä työllistymistään, osaamistaan tai työkykyään. Vapaaehtoisiin palveluihin osallistuminen ei tilastoidu samoin kuin lakisääteisiin palveluihin osallistuminen.
Huhtikuun lopussa erilaisissa työllistymistä edistävissä palveluissa oli yhteensä 4 563 asiakasta. Näistä 1 559 henkilöä oli työllistettynä ja 1 202 työvoimakoulutuksessa.
Palveluissa aloittaneita oli huhtikuun aikana 534. Viime vuonna samaan aikaan aloittaneiden määrä oli 662.
Vapaaehtoisten palveluiden koordinaattori Taru Lääkkö BusinessOulun työllisyyspalveluista kertoo, että palveluihin ohjautuminen on piristynyt alkuvuodesta. Työllisyysalueen toimintojen käynnistäminen ja kaupungille siirtyneiden asiakkaiden määrä hankaloittivat asiakasohjausta vuoden ensimmäisinä kuukausina.
Oulussa asiakkaille tarjotaan monenlaisia työnhakua tukevia sekä työkyvyn ja osaamisen kehittämiseen liittyviä palveluita. Esimerkiksi opinnollistamisessa asiakas voi tuoda näkyväksi omaa osaamistaan ja kerätä uutta osaamista muun palvelun, kuten työkokeilun tai palkkatukityön aikana. Opinnollistamisesta asiakas saa osaamistodistuksen, jota voi hyödyntää esimerkiksi näyttöihin perustuvan tutkinnon suorittamisessa.
Lääkkö kertoo, että palveluiden hankinnassa tehdään yhteistyötä sekä BusinessOulun organisaation sisällä että erilaisissa verkostoissa.
-Tarpeita arvioidaan suhteessa lakisääteisiin koulutuksiin ja palveluhankintoihin. Verkostoissa kartoitetaan, millaisille palveluille on tarvetta. Jos tunnistetaan tarve vapaaehtoiselle palvelulle esimerkiksi tietylle kohderyhmälle, selvitetään mahdollisuus hankkia kyseistä palvelua. Jos kaupungilla ei ole tarjota juuri tietyntyyppistä asiakkaan tarvitsemaa palvelua, sitä saattaa myös tarjota joku työllisyydenhoidon ekosysteemin yhteistyökumppaneista.
Uutena mahdollisuutena työllisyydenhoidon kentällä on työttömyyskassayhteistyö. Viime vuonna voimaan tullut lakimuutos antaa työttömyyskassoille mahdollisuuden tarjota työllistymistä tukevia palveluita jäsenilleen.
-Osa kassoista on lähtenyt aktiivisesti tarjoamaan omia työllistymistä edistäviä palveluitaan. Kassojen jäsenille tarjotaan esimerkiksi työnhakuvalmennuksen tyyppistä palvelua, kuten apua työnhakuasiakirjojen laatimiseen. Kassoilla on käytössä myös tekoälypohjaisia työkaluja työnhaun tehostamiseen.
Muita toimijoita ekosysteemissä ovat esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat ja erilaiset hankkeet.
-Yhteydenpito on tiivistä ja jatkuvaa ja eri toimijat esittelevät aktiivisesti omia palveluitaan. Se on hyvä asiakaspalvelun ja palveluohjauksen näkökulmasta, koska asiakkaita osataan ohjata tarpeen mukaan myös muihin kuin työllistymistä edistäviin palveluihin. Esimerkiksi ammatillisesta kuntoutuksesta on viime kuukausina järjestetty useita infotilaisuuksia.
Palveluiden vaikuttavuutta seurataan tilastoista, mutta luvut eivät kerro koko totuutta.
-On hyvä huomioida myös poluttumisnäkökulma. Kaikkia tietoja ei merkitä järjestelmiin, esimerkiksi sitä, mihin asiakas on siirtynyt työnhaun katkeamisen jälkeen. Olennaisin tieto on, miten asiakas kokee itse hyötyneensä palvelusta ja onko siitä ollut työllistymisen kannalta hyötyä esimerkiksi asiakkaan ammatillisen itsetunnon ja pystyvyyden kokemuksen kannalta.