Suomen Nigerian, Marokon, Algerian ja Tunisian suurlähettiläät vierailivat Oulussa opettavaisen seminaarin ja innostavien yritysvierailujen merkeissä. Oulun kohokohtia tehtiin delegaatiolle tutuksi sekä maisemien, kulttuurin että teknologisen huippuosaamisen muodossa. Visiitin aikana yhtymäkohdat Oulun ja suurlähettiläiden edustamien Afrikan maiden välillä olivat ahkerassa käsittelyssä, mikä tekee hienolla tavalla näkyväksi tällaisten tapahtumien tarpeellisuuden.
Seminaarissa suurlähettiläät esittelivät edustamansa alueet ensin lyhyesti, mikä johdatti yleisön tehokkaasti tapahtuman aiheen ytimeen. Suomen Nigerian suurlähettiläs Sanna Selin kuvasi Nigeriaa markkina-alueena muun muassa nostamalla esiin vahvan kaupungistumisen ja nuoren, koulutetun väestön. Palvelujen ja tuotteiden näkökulmasta innovointia voivat herätellä haasteet jätteen määrän kanssa, sekä toistaiseksi vaiheessa oleva energiasiirtymä.
Suomen Marokon suurlähettiläs Marjaana Sall korosti Marokon ja Euroopan samankaltaisuutta, mikä kyseisten alueiden elinvoimaisen kauppakumppanuuden rinnalla helpottaa markkinoille pääsyä. Liiketoimintaympäristöjen ollessa hyvällä mallilla, ja infrastruktuurin tarjotessa niin ikään varteenotettavat puitteet yrityksille, ei maan ranskankielisyyskään vaikuta niin suurelta jarrulta potentiaalisille suomalaisille vientiyrityksille. Kaiken lisäksi englannilla on todettu tultavan hyvin toimeen etenkin liikeasioissa. Hyvän paikallisen kumppanin etsiminen on vahvasti suositeltavaa, mikäli tähtäimessä on rakentaa pitkäjänteisesti yritystoimintaa Marokossa. Sall kertoi digitalisaation olevan maassa parhaillaan murroksessa, ja kyseessä onkin myös politiikassa priorisoitu osa-alue.
Pinta-alaltaan suurimman Afrikan maan Algerian profiloitumisesta ulkomaan markkinamahdollisuutena kertoi Suomen Algerian suurlähettiläs Pekka Hyvönen. Logistisesti otolliseksi kohteeksi maan tekee meriyhteyksiä mahdollistava runsas rantaviiva, ja Algeria onkin Euroopan perinteinen kauppakumppani. Hyvönen toi esille myös sen, että Algerian markkinoiden näkökulmasta potentiaalisten alojen skaala ulottuu perinteisesti suosittua maataloutta laajemmalle. Maan kehityskulusta esimerkkinä mainitaan maksuton terveydenhuolto ja koulutus.
Paikallisten puheessa Afrikan Sveitsinä tunnettu Tunisia otettiin käsittelyyn Suomen Tunisian suurlähettilään Teemu Sepposen avauspuheenvuorossa. Työvoimakustannukset Tunisiassa ovat matalat koulutetusta väestöstä huolimatta, minkä lisäksi rahoituspuolen todetaan olevan lähtökohtaisesti kunnossa. Tunisia on toiseksi suurin avunsaaja EU:n lähialueilla Ukrainan jälkeen. Ilmapiiriä maassa Sepponen kuvasi suvaitsevaiseksi ja toimintatapoja melko länsimaalaisiksi. Suomalaisten yritysten kannalta tärkeimmät sektorit alueella ovat digitalisaatio, koulutus ja vesisektori.
Paneelikeskustelussa kysymykset nostattivat keskustelua muun muassa paikallisen osaajan löytämisen tärkeydestä ja verkostoitumisesta erilaisten sidosryhmien kanssa, maataloussektorin potentiaalisista, tiheämmällä kammalla löydettävissä olevista markkinaraoista sekä yritysmessukulttuurista.
Tilaisuuden viimeisissä puheenvuoroissa Centers of Medical Excellence in Africa -organisaation Länsi-Afrikan asioiden vanhempi neuvonantaja Eero Toivainen kiinnitti huomion terveysalan runsaaseen tuotteiden ja palvelujen tarpeeseen etenkin huipputeknologiasta puhuttaessa. Taustalla vaikuttaa terveysturismi-ilmiö, joka vetää väkeä ulkomaille kotimaisen tarjonnan jäädessä kakkoseksi.
Seminaarin lopuksi Finnfundin vanhempi neuvonantaja Patrik Bredbacka kertoi kehittyvissä maissa toimivien yksityisen sektorin yritysten rahoittamisesta, jonka suomalaisen osaamisen kanssa linjassa olevat painopisteet kattavat digi-infrastruktuurin, rahoitusinstituutit, energian, metsätalouden ja maatalouden.
Tarkennuksena rahoitusprojektien edellytyksiin Bredbacka painotti, ettei Suomi-yhteys ole välttämätön, mutta tavoitteena on tuoda suomalaista yrityskenttää mukaan keskusteluihin, jotta uusia yrityskumppanuuksia pääsisi syntymään, ja suomalaiset yritykset hyötyisivät rahoitusprojekteista vähintään yhteistyökumppanin roolissa.
Fotografiska Tallinnin PLAY-ryhmänäyttely tutustutti suurlähettiläät Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden tarjontaan. Näyttelyn helposti lähestyttävä, leikin eri ulottuvuuksilla pallotteleva teema sai kiinnostusta osakseen delegaatiossa. Erityisen hyvin mieleen painuivat varmastikin toiminnalliset osuudet, joissa katsoja sai luoda itse hetkellisen teoksen, sekä huippuunsa viritetty audioelämys, joka esitteli äänentoistoteknologiaa.
Bittiumin yritysvierailulla lääke- ja puolustusteknologia nostattivat useita kysymyksiä ja innokasta keskustelua. Muun muassa uniapnean ja rytmihäiriöiden diagnostiikassa tarvittavan datan keräämiseen suunnitellut laitteet tekivät vaikutuksen, ja taktinen viestintäteknologia yhdessä huippukestävien ja erikoisturvallisten puhelimien kanssa saivat paljon keskustelua aikaan. Afrikan maiden näkökulma pidettiin tiiviisti mukana ajatustenvaihdossa, ja tällä vierailulla etenkin lääketeknologia osui relevantille sektorille.
Seuraavan päivän koittaessa matka kävi kohti Nokian uudenkarheaa kampusta, jossa jo toimitilat itsessään saivat vieraiden päät kääntymään. Kalvoilla nähty mikrosiruihin, 6G-teknologiaan ja kaksoiskäyttömahdollisuuksiin keskittynyt sisältö sai konkretiaa ympärilleen, kun delegaatio suunnisti mitä monimuotoisimpien työskentelytilojen läpi. Suurlähettiläät esittivät ahkerasti kysymyksiä, jotka avasivat Nokian toimintatapoja ja vahvuusalueita hieman lisää.
Näkemästään ja kuulemastaan vaikuttuneet vierailijat pääsivät jatkamaan matkaansa laukut täydempänä kuin tullessaan, sillä tältä reissulta mukaan tarttui suomalaisten tuotteiden lisäksi myös uusia kontakteja, kehitysideoita ja teknologiatietämystä, jotka kaikkinensa auttavat suurlähettiläitä eteenpäin työssään kotikentällä.
Delegaatiovierailu kokonaisuudessaan teki näkyväksi sen, kuinka Afrikan markkinoilla on kysyntää suomalaiselle osaamiselle, ja että yhteistyötä tehdään tälläkin hetkellä, vaikka se ei niin helposti kaikkien korviin kantautuisikaan.
Suurista haasteista, kuten teknologiakehityksen viiveestä ja ilmastonmuutoksen kurimuksesta voi syntyä mitä hienoimpia innovaatioita, kun haasteeseen tartutaan oikealla asenteella. Ei tule unohtaa Afrikkaa markkinamahdollisuutena, sillä kuten seminaarissakin kuultiin, voivat liiketoiminta ja yhteiskunnat yllättä samankaltaisuuksillaan Eurooppaan verrattaessa. Kun löytää vielä oikean paikallisen kontaktin, voi yritykselle avautua aivan ainutlaatuinen tilaisuus kotiutua Afrikan markkinoille.