Suomen suurimpien kaupunkien (ns. C23-kaupungit) työllisyysjohto kokoontui 8.–9.10. Oulussa keskustelemaan ajankohtaisista työllisyysasioista. Työllisyydenhoidon yhteistyö näiden kaupunkien välillä on alkanut TE24-uudistuksen valmistelujen yhteydessä.
–Tapaamisessa pohdittiin, miten eri kaupungeissa on kehitetty toimintaa ja millaista yhteiskehitystä on tehty esimerkiksi Kelan kanssa. Tavoitteena on yhdessä linjata, mihin suuntaan työllisyyden uudistustyötä viedään, totesi päivien vetäjä, työllisyysjohtaja Mari Rautiainen BusinessOulusta.
Yhteistyön ja laajemman tuen tarve
Työllisyysväki jakaa yhteisen huolen työelämän murroksen aiheuttamista haasteista. Niitä ovat nuorten mahdollisuudet edetä työelämään ja aikuisten mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja palata eri syistä johtuvien poissaolojen jälkeen takaisin työelämään.
–Pelkkä keppi ja yksin työvoimaviranomaisten toimet eivät riitä, vaan tarvitaan yhteistä ponnistelua työnantajien, eläkevakuutusyhtiöiden, valtion, oppilaitosten, työllisyysalueiden ja kuntien kesken, totesi Rautiainen.
Kuntien ja Kelan yhteistyö tiivistyy
Tapaamisen pääpaino oli työttömyysturvaprosessi ja yhteistyö Kelan kanssa. Kelassa pohditaan, miten he voisivat olla osa laajempaa kokonaisuutta eivätkä vain etuuksien maksajia. Tämä uusi ajattelutapa on osa Kelan organisaatiouudistusta.
–Keskusteltiin myös siitä, miten tiedonkulku Kelan ja kuntien välillä voisi olla sujuvampaa, aikaa ja resursseja säästävää. Hitaasta ja manuaalisesta tiedonvaihdosta halutaan siirtyä reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon.
Tampere ja Vantaa ovat olleet Kelan kanssa valmistelemassa työttömyysturvan automatisointia. Toteutuessaan tämä hyödyttää kaikkia työllisyysalueita kun asiantuntijat voivat keskittyä entistä enemmän asiakkaiden työllistymisen edistämiseen. Kehitystyössä on lainsäädännöllisiä haasteita, ja työllisyysalueiden osallistuminen on tärkeää, jotta toimintamallit saadaan toimiviksi koko maassa.
– Seuraamme tarkasti tilanteen etenemistä. Kun kaikki on valmista, toimintamalli laajennetaan koko Suomeen ja arkityö helpottuu. On tärkeää, että työntekijät pääsisivät pureutumaan työttömyyden syihin sen sijaan että he antaisivat vain oireenmukaista lääkettä eli työttömyysturvalausuntoja, sanoo Rautiainen.
Valtakunnallista mallia työttömyysturvan yhteistyöprosesseihin esittelivät Regina Saari, Tampereen työllisyysjohtaja (kuvassa) sekä Sarita Alarotu, työttömyysturvaetuuksien keskuksen päällikkö Kelasta sekä Tarja Paulaniemi, kehittämispäällikkö Tampereen kaupungilta.
Edunvalvonta ja hallitusohjelmatavoitteet tapetilla
Edunvalvonnan osalta käytiin paljon keskustelua hallitusohjelman tavoitteista; rahoituksesta, resursseista ja asiakkaiden virrasta.
C23-kaupungit haluavat, että hyvinvointialueille luodaan riittävät kannustimet työllisyyden edistämiseksi.
–Nykyiset Valtti-mittarit eivät riittävästi huomioi työllisyyden edistämistä, joten ehdotamme uusia mittareita, kuten työttömien terveystarkastuksia sekä pitkäaikaistyöttömyyden ja NEET-nuorten (ei työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa) seurantaa.
Toinen tärkeä tavoite on yrittäjyyden tukeminen. C23-kaupungit päättivät ehdottaa useita toimia työllistävien ja kasvuhakuisten yritysten tukemiseksi, kuten starttirahakauden pidentämistä ja päätöksenteon automatisointia.
–Haluamme kannustaa työttömiä kokeilemaan yritystoimintaa keventämällä päätoimisen yrittäjyyden määritelmää ja luomalla uusi keikkayrittäjä-status. Yksinyrittäjien asemaa haluamme parantaa ALV- ja YEL-helpotuksilla sekä verotuksen kehittämisellä.
–Myös maahanmuuttajayrittäjyyteen toivomme helpotusta. Lisäisimme asiointikieleksi englannin ja helpottaisimme pankkitilin avaamista ulkomaalaisomisteisille yrityksille, päättää Rautiainen.
C23-kaupunkien työllisyysjohto kokoontuu seuraavan kerran toukokuussa 2026 Lappeenrannassa.
–Kuntiin on virtaamassa asiakkuuteen toimeentuloasiakkaita Kelalta. Kyseenalaistan vahvasti, onko tämä oikea ratkaisu kaikille asiakkaille, työllisyysjohtaja Mari Rautiainen, BusinessOulu.
Osallistujia kiinnosti kovasti BusinessOulun elinkeinopalvelut ja työllisyyspalvelut yhdistävä malli palvella työnhakijoita ja työnantajia sekä tuleva Oulussa kehitteillä oleva digitaalinen palvelutuote PATE. Siinä yhteen sovellukseen yhdistyvät palvelutarpeen kartoitus, palveluhakemisto, asiakasohjaus ja raportointi.