BusinessOulu

BusinessOulun ajankohtaisimmat uutiset

Hanhikivi 1 työllistää ja kansainvälistää Pyhäjoella

Hanhikivi 1 työllistää ja kansainvälistää Pyhäjoella

Suomalaisen ydinvoimayhtiön Fennovoiman ensimmäinen voimalaitos rakennetaan Pyhäjoelle Hanhikiven niemelle. Suomen kuudennen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen on paitsi valtaisa energiaprojekti myös suuri alueellinen ja kansainvälinenkin työllistäjä.

Kuva: Hanhikiven niemellä riittää tekemistä ennen itse voimalaitoksen rakentamisen alkamistakin. @ Fennovoima

Hanhikiven 1200 megawatin ydinvoimalahankkeen kokonaisinvestointi on 6,5–7 miljardia euroa, josta kotimaisen investoinnin osuus on 1,8–2,7 miljardia. Kaksi kolmannesta Fennovoimasta omistaa Voimaosakeyhtiö SF, jonka osakkaita ovat suomalaiset energia-alalla, teollisuudessa ja elintarvikealalla toimivat yritykset.

Ennen varsinaisen voimalan rakennustöiden aloittamista investoinnit Hanhikiven niemellä nousevat 400–500 miljoonaan euroon.

”Ennen voimalaitoksen rakentamista alueelle rakennetaan sekä infraa että tukirakennuksia, joista valmiina ovat tällä hetkellä jo esimerkiksi Fennovoiman koulutusrakennus, pääporttirakennus, sekä rakentamisen aikana palveleva majoituskylä 1000 henkilölle”, valaisee Fennovoiman alueviestintäpäällikkö Heli Haikola.

Tällä hetkellä suurin osa Fennovoiman omasta henkilöstöstä on vielä pääkaupunkiseudulla, mutta projektin edetessä yhtiön toiminnot ja työntekijät siirtyvät vaiheittain Pyhäjoelle. Muuttoajankohta riippuu työnkuvasta.

Jo viime vuonna useita fennovoimalaisia siirtyi Helsingistä laitospaikkakunnalle. Fennovoiman hallintorakennuksen valmistuminen vuonna 2021 mahdollistaa myös suuremman aallon työntekijöiden siirtymisessä työskentelemään Pyhäjoella. Hallintorakennuksen rakentamisen on suunniteltu alkavan vielä tänä vuonna.

”Työmaalla jatketaan valmistelevia töitä. Laitostoimittajan työmaatoimisto on juuri otettu käyttöön ja käynnissä on parasta aikaa vesirakennustyöt ja muun muassa 15 000 neliömetrin suuruisen raudoittamon rakentaminen. Työtä riittää aina rakentamisluvan myöntämiseen saakka, jonka jälkeen itse ydinvoimalaitoksen rakentaminen voi alkaa”, Haikola jatkaa.

Kuva: Hanhikiven niemen majoituskylään mahtuu 1000 asukasta. © Fennovoima

Suuri monikansallinen projekti

Fennovoiman ydinvoimalahankkeella Pyhäjoella on suuri alueellinen työllisyysvaikutus, mutta ammattilaisia tarvitaan paljon myös Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta. Yhtiössä työskentelee tällä hetkellä asiantuntijoita jo 20 maasta. Enimmillään työmaalla voi rakennusvaiheessa olla peräti 4000 työntekijää yhtä aikaa, ja työvoiman tarve on 24 000 – 36 000 henkilötyövuotta.

Käyttövaiheessaan Hanhikivi 1 työllistää 450–500 henkilöä, ja tämä vaikutus jatkuu pitkään: voimalan käyttöikä tulee olemaan minimissään 60 vuotta.

Projektin monikansallisuudesta huolimatta työmaalla toimitaan tiukasti suomalaisten lakien ja vaatimusten mukaan. Suomalaisuus ja alueellisuus ovat hankkeessa muutenkin vahvasti pinnalla. Vuosina 2015–2019 työmaa-alueelle on myönnetty n. 2800 kulkulupaa, joista liki 2400 suomalaisille. Noin kuudestasadasta työmaalla toimineesta yrityksestä liki 550 on suomalaisia ja näistä peräti puolet Pohjois-Pohjanmaalta.

”Fennovoima tekee lisäksi tiivistä yhteistyötä alueen kuntien kanssa, jotta tietoa kunnista ja niiden palveluista saadaan lähistölle muuttaville fennovoimalaisille riittävästi. Kuntien palveluista ja mahdollisuuksista jaetaan tietoa henkilöstölle ja alueen kunnat ovat myös käyneet esittäytymässä sekä vastaamassa työntekijöidemme kysymyksiin Helsingin toimistollamme”, Haikola kertoo.

Myös oululaisesta osaamisesta jää erittäin konkreettinen jälki Hanhikivi 1:n olemukseen: Vuonna 1983 perustettu oululaisyritys Ruskon Betoni toimittaa kaiken ydinvoimalassa tarvittavan betonin. Tätä varten voimalaitosalueelle on rakennettu kaksi betoniasemaa. Hankkeen aikana asemat tuottavat betonia määrän, jolla täyttäisi eduskuntatalon neljä kertaa.

Kuva: Ruskon Betonin betoniasemat tuottavat paikan päällä valtavan määrän betonia rakennushankkeen tarpeisiin. © Fennovoima

Ympäristökin vahvasti mielessä

Hanhikiven niemi on arvokasta luontoympäristöä. Fennovoima pitää huolta, että ympäristö huomioidaan kaikissa voimalan rakentamiseen ja käyttöön liittyvissä työvaiheissa. Näin esimerkiksi alueen ominaisluontoon kuuluvat keltakurjenmiekka, viitasammakko, monipuolinen ranta- ja vesilinnusto, merenrantaniityt, kluuvit ja fladat ovat turvassa.

Ympäristöhaittoja hankkeessa torjutaan muun muassa jatkuvatoimisilla ympäristömittauksilla (sameus-, melu-, pöly- ja tärinämittaukset) sekä työtapojen mukaan koteloinnilla, vallituksilla ja kaiken kaikkiaan kattavalla työnsuunnittelulla.

Huomiota kiinnitetään tietysti myös nykystandardien mukaiseen, huolelliseen kierrätykseen. Jätteiden käsittelyasemalla lajitellaan 85 % työmaalla syntyvästä jätteestä jo sen syntypaikalla.

Arvokkaat luontokohteet, kuten kluuvit ja viitasammakoiden esiintymisalue voimalan ympäristössä rajataan. Lisäksi rakentamisessa huomioidaan kalat – vedenalaisia räjäytyksiä voidaan tehdä kalojen kutuaika huomioiden ainoastaan välillä toukokuusta lokakuuhun.

”Fennovoiman tavoitteena on ollut alusta saakka olla hyvä naapuri. Sillä tarkoitetaan, että haluamme olla osa ympäröivää yhteisöä ja huomioida toiminnassamme sekä ympäristön että sen asukkaat”, Heli Haikola päättää.