Oulun seudulla tarvitaan 10-15 vuoden aikana uutta 7000 uutta ICT-osaajaa. Lukion pitkä matematiikka uhkaa muodostua alan pullonkaulaksi. Oulun koulujen opettajat, opinto-ohjaajat ja rehtorit kävivät Oulun teknologiakylässä ammentamassa tietoa ja keinoja innostaa uutta ICT-sukupolvea.
Oulun teknologiakylässä on poikkeuksellinen tilanne. Vaikka alueella on vilkasta normaalistikin, nyt siellä käy toisenlainen kuhina. Opettajat marssivat sankoin joukoin tutustumaan ICT-alaan ja yrityksiin, esim. Bittiumiin ja Mediatekiin.
BusinessOulun ICT ja nano –asiakkuuspäällikkö Janne Mustonen sanoo, että ennen teknologiakylä oli Nokian hallussa. Nykyään alue on huomattavasti heterogeenisempi.
”Nokian kyltillä oli ennen vahva läsnäolo teknologiakylässä. Nykyään täällä on kymmenien yritysten logoja rakennuksissa. Alan ekosysteemi on muuttunut veturiyrityksen johtamasta alasta monen yrityksen verkostoksi. Näissä yrityksissä on myös paljon Nokia-taustaisia ammattilaisia”, Mustonen sanoo.
Vastoin vallitsevaa mielikuvaa, Oulun seudulla osaavan työvoiman tarve ICT-alalle on merkittävä. Tällä hetkellä ala työllistää n. 13 000 henkilöä. Noin puolet näistä nykyisistä ICT-yritysten asiantuntijoista jää eläkkeelle 2030 mennessä, jolloin uusia työntekijöitä tarvitaan vähintään 7000 lisää.
Tuona ajanjaksona Oulun korkeakouluista valmistuu vain 3200 ICT-ammattilaista. Oulussa onkin aloitettu Choose ICT-vetovoimatoiminta, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostus ICT-alaan jo kouluiässä. Yrittäjyyskasvatuksen koordinaattori Satu Kaattarin mukaan tämä saavutetaan lisäämällä nuorten ja opettajien tietoisuutta ICT-alasta.
Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n tekemä tutkimus tukee Kaattaria. Tutkimuksen mukaan lukiolaisista 65 prosenttia ja 51 prosenttia yläkoululaisista kaipaa lisää työelämään liittyvää koulutusta. Pitkän matematiikan kohdalla se tarkoittaa matematiikan tosielämän sovelluksista kertomista.
”Pitkän matematiikan rooli on erittäin suuri. Sen tärkeyttä ei kuitenkaan ymmärrä, jos sen hyötyä ja käyttöä ei voida konkreettisesti osoittaa nuorille. On tärkeää kertoa nuorille niin, että alalla on mielenkiintoista tekemistä, kehitys on jatkuvaa ja töitä on”, Kaattari toteaa.
Pitkällä matematiikalla on siis paljon merkitystä jatkokoulutuksen kannalta. Oulun yliopiston fysikaalisen kemian professori Jouni Pursiainen on tutkinut yliopistoon hyväksyttyjen opiskelijoiden ainevalintoja, ja niissä on selkeä viesti.
”Oulun yliopistoon hyväksytyistä opiskelijoista 45 prosentilta löytyy aineyhdistelmä äidinkieli, pitkä matematiikka, englannin kieli ja fysiikan tai kemian reaalikoe. Kuitenkin vain noin 34 prosenttia ylioppilaista kirjoittaa pitkän matematiikan”, Pursiainen sanoo.
”Kaiken kaikkiaan 69 prosentilla Oulun yliopiston opiskelijoista on ylioppilastutkintoarvosana pitkästä matematiikasta”, Pursiainen lisää.
Opettajien vierailupaikkana toimineen OP-ryhmän Jukka Parkkinen uskoo nuorien kykyihin. Hänen mukaansa opiskelevat nuoret pystyvät jo ihmeisiin sovelluskehityksessä.
”Harrastuneisuudella on iso merkitys osaamisen kannalta. Nykynuoret ovat ihmeellisiä, he osaavat hämmästyttävän paljon ja todella varhain”, Parkkinen sanoo.
Oulun ICT-alalla uskotaan nuoriin. Voitaisi sanoa ratkaisun alan tulevaisuuteen piilevän heissä. Nyt tarvitaan vain avaimet ratkaisuun.